Kuva: Pekka Karhunen

Julkaistu 14.04.2016

Brysselissä ollaan jättämässä taakse vanha, huonosti työllistävä talous

Lineaariset toimintamallit ovat nykyään äärimmäisen tehokkaita kasvattamaan materiaalituotantoa, mutta ne eivät luo tehokkaasti uutta työtä.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Sitra
Ernesto Hartikainen on Kiertotalous-avainalueen asiantuntija. Monikielisen ja hymyilevän ”kiertotalousdiplomaatin” työkuvaan kuuluvat vastuu World Circular Economy Forum 2017 -tapahtuman ohjelmasta sekä kiertotalouden konseptien tuominen Suomen metsiin.

Työpaikkoja olisi tarjolla. Näin lupaa Euroopan komissiolle konsulttiyhtiö McKinseyn tekemä Growth Within -selvitys EU:n kiertotalouden kasvu- ja työllisyyspotentiaalista. Selvitys arvioi kiertotalouden olevan 1800 miljardin euron mahdollisuus EU:lle vuoteen 2030 mennessä ja luovan sen myötä edellytykset lukuisille uusille työpaikoille.

Mutta kuinka monelle? Iso-Britanniassa toimiva WRAP-ohjelma arvioi, että kiertotalouden tuoma työpaikkojen nettolisäys EU:ssa voi olla 250 000 – 520 000 vuoteen 2030 mennessä.

Kiertotalous onkin Panama-papereiden, terrorismin ja pakolaisvirran kanssa painivassa Euroopassa niitä harvoja viimeaikaisia positiivisia tulevaisuuden visioita, joita EU -keskusteluissa nousee esille. Viime joulukuussa Euroopan komissio julkaisi kiertotalouspakettinsa, joka lupaa osaltaan Euroopalle talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Euroopan komission vaikutusarvioinnin mukaan jo pelkästään parannettu jätteenkäsittely ja kierrätys loisivat 178 000 uutta suoraa työpaikkaa EU-maihin vuoteen 2030 mennessä.

Miten aihetta kommentoi vastaava komissaari?

Sitra järjestää yhteistyössä European Policy Centerin (EPC) kanssa perjantaina 15.4. Brysselissä sidosryhmätilaisuuden, jossa EU:n kiertotalouspaketin kasvu- ja työllisyysvaikutuksiin koskeviin kysymyksiin on vastaamassa komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Varapuheenjohtajan kanssa keskustelee useita Euroopan kiertotalouden parissa työskenteleviä tahoja McKinseysta RReuseen. Sitralta debattiin osallistuu johtaja Mari Pantsar.

Millaisia uusia työpaikkoja kiertotalouteen syntyy?

Brittiläinen ajatushautomo Green Alliance on tarkastellut kiertotalouden työpaikkojen luonnetta ja arvioinut, että työpaikkoja syntyy vaihtelevasti niin alhaisen taidon tehtäviin, korkean taidon tehtäviin kuin asiantuntijatehtäviinkin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kierrätystoimintaan syntyy vähemmän asiantuntemusta vaativaa työtä. Sen sijaan se, että jatkossa pyritään tuotteiden maksimaalisen määrän myynnin sijaan myymään niiden mahdollistamia palveluja, luo asiantuntijoille uusia korkean jalostusarvon työpaikkoja. Samoin ennustetaan käyvän biojalostuksen kasvussa.

Työpaikkoja tarvitaan. Työttömyysprosentti oli koko Euroopan unionin alueella 8,9 prosenttia helmikuussa 2016, eli ilman työtä oli 21,7 miljoonaa eurooppalaista. Suomessa työttömyysprosentti oli EU-keskiarvoa jopa hieman korkeampi, 9,2 prosenttia, muttei läheskään Euroopan työttömyyskriisimaiden tasolla. Kriittisimmillään työttömyysongelma on Kreikassa, jossa työttömiä on 24 prosenttia, sekä Espanjassa (työttömiä 20,4 prosenttia).

Vaikka osa näistä ihmisistä saattaakin olla omasta tahdostaan vailla työtä, on suurin osa varmasti sellaisessa elämäntilanteessa, jossa epävarmuus elannosta ja merkityksellisen tekemisen puute kalvaa mieltä. Mikäli haluamme purkaa työttömyydessä piilevän tikittävän aikapommin on kehityttävä lineaarisen talouden toimintamalleista eteenpäin. Lineaariset toimintamallit ovat nykyään äärimmäisen tehokkaita kasvattamaan materiaalituotantoa, mutta ne eivät luo tehokkaasti uutta työtä.

Uusi teollinen vallankumous piilee palveluissa

Palvelukeskeisissä kiertotalouksissa jokainen talouskasvun lisäprosentti luo uutta työtä. Tämä erityisesti palveluissa, joissa palvelija ja palveltava ovat molemmat ihmisiä. Silti jopa Supercellin kaltaiset digifirmat, jotka eivät yksittäisinä yrityksinä näyttäisi luovan arvonlisäänsä suhteutettuna uusia työpaikkoja, voivat kiertotaloudessa olla luomassa työpaikkoja. Sellaisessa tilanteessa tehtäviä voi olla tarjolla ihmisille, jotka huolehtivat koodareiden, graafisten suunnittelijoiden ja peliarkkitehtien työkaluista – niiden liisaus-, päivitys- ja korjauspalveluista. Puhumattakaan markkinointitoimista.

Kaikilla voi siis olla roolinsa kiertotalouden työpaikkojen luonnissa. Ja sen me ainakin tiedämme, että uudet työpaikat syntyvät nimenomaan kasvuhakuisiin pk-yrityksiin. Mitä asiasta tuumii ”start-up hupparissakin” bongattu nykyinen komission varapuheenjohtaja, jää kuultavaksi perjantaina.