Kommentti
Arvioitu lukuaika 5 min

Data koskettaa meitä kaikkia – näin EU varmistaa sitä koskevat yhteiset pelisäännöt

Ehdotus datan hallintamallista on Euroopan komission ensimmäisiä toimenpiteitä EU-datastrategian toteuttamiseksi. Miksi sen pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia?

Kirjoittajat

Laura Halenius

Projektijohtaja, Data ja kilpailukyky

Julkaistu

Euroopan komissio julkaisi datan hyödyntämistä koskevan lakialoitteensa 25.11.2020. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa meitä – kansalaisia, työntekijöitä ja palveluiden käyttäjiä, ja miten se vaikuttaa tulevaisuudessa elämäämme?

Lakialoite on ensimmäisiä EU:n datastrategian konkreettisia toimenpiteitä. Datastrategian tavoitteena on, että yritykset, tutkijat ja julkinen sektori voisivat jakaa ja hyödyntää dataa keskenään aiempaa helpommin. Säädösehdotus datan hallintamallista EU:ssa (Data governance act) on ensimmäinen iso ponnistus, jonka tavoitteena on lisätä datan jakamista yritysten välillä, tuoda entistä enemmän julkisen sektorin dataa saataville uudelleenkäyttöä varten ja edistää henkilötietojen jakamista ja uudelleenkäyttöä myös yleishyödyllisiin tarkoituksiin, selkeillä pelisäännöillä ja yksityisyyttä kunnioittaen.

Datastrategiassa esitetty arvio datatalouden arvosta on 829 miljardia euroa vuonna 2025.

Kyseessä on merkittävä lakialoite Euroopan tulevaisuuden ja meidän eurooppalaisten kannalta. Ensinnäkin siksi, että datataloudessa ei ole kyse pikkurahoista. Datastrategiassa esitetty arvio datatalouden arvosta on 829 miljardia euroa vuonna 2025. Toisekseen, kun Eurooppa siirtyy vauhdilla kohti kiertotaloutta ja kulutuksemme muuttuu tavaroiden omistamisesta vuokraamiseen, jakamiseen ja uudenlaisten palveluiden käyttöön, nojaa myös hyvinvointimme entistä enemmän fyysisen materian sijasta datan sujuvaan hyödyntämiseen.

Vaikutuksiin nähden datastrategiaan ja siihen liittyviin merkittäviin lakialoitteisiin ja erilaisiin hankkeisiin kuten eurooppalaisen pilvi-infrastruktuuria kehittävään Gaia-X:ään on kiinnitetty huomiota yllättävän vähän julkisessa keskustelussa.

Tulevaisuuden hyvinvointi pohjautuu dataan

Uuden lakialoitteen tavoitteena on luoda eurooppalaisten datamarkkinoiden hallintamalli. Käytännössä kehitetään rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla tehostetaan datan liikutettavuutta ja hyödyntämistä Euroopassa. Tulevaisuuden toimivilla datamarkkinoilla on tarjolla entistä monipuolisemmin dataa, joka sujuvoittaa aiempaa parempien tuotteiden ja palveluiden tuotantoa ja lisää sitä kautta ihmisten hyvinvointia. Uuden lakiehdotuksen tavoitteena on helpottaa esimerkiksi julkisen datan uudelleenkäyttöä. Saman kaltaisia käytänteitä ja ratkaisumalleja on jo kehitetty Suomessa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen sektorilla.

Hyvänä esimerkkinä tehokkaan datan käytön tarpeesta on meneillään oleva pandemiakriisi, jossa viranomaisten keräämä rekisteridata ei enää yksistään riitä ratkaisujen löytämiseen, vaan pandemian torjunnassa tarvitaan myös yksilön itsensä tuottamaa tietoa, ns. omadataa. Julkisen datan uudelleenkäytön helpottamisen lisäksi lakialoitteessa luodaankin Euroopan laajuinen toimintamalli, jonka mukaan ihmiset voivat lahjoittaa tietojaan vapaaehtoisesti tieteelliseen tutkimukseen tai muihin hyödyllisiin tarkoituksiin. Tämä voi auttaa meitä tulevaisuudessa ratkaisemaan tehokkaasti esimerkiksi koronakriisin kaltaisia hyvinvointiamme uhkaavia haasteita.

Datatalous lävistää kaikki sektorit – uudenlaista koordinaatiota ja standardeja tarvitaan

Ilahduttavaa on, että lakialoitteessa ehdotetaan perustettavaksi asiantuntijaryhmä (Data Innovation Board), jonka tehtävänä on tukea Euroopan komissiota toimialat ylittävässä datan jakamisen ja vaihdannan standardisoinnissa sekä yhteisten pelisääntöjen luomisessa. Standardit eivät varmasti ratkaise kaikkia ongelmia, mutta voivat auttaa meitä jakamaan ja yhdistelemään dataa nykyistä helpommin ja nopeammin valmiiksi määriteltyjen sääntöjen ja rajapintojen mukaisesti.

Globaalissa mittakaavassa standardit ovat avainasemassa yritysten kasvussa Euroopan rajojen yli. Kun dataa hyödynnetään palveluiden tuotannossa yhteisten standardien mukaisesti, ei resursseja kulu palveluiden räätälöimiseen maakohtaisesti. Standardisoinnin merkitys korostuu siis entistäkin enemmän tulevaisuuden datataloudessa ja siksi standardisointia ja tiedon jakamisen sitovuutta ollaan kiristämässä esimerkiksi ensi vuoden puolella annettavassa data-asetuksessa.

Haasteena vasta syntymässä olevan markkinan sääntely

Komission lakiehdotuksen tavoitteena on vahvistaa luottamusta datamarkkinoilla. Tähän pyritään mahdollistamalla niin sanotut datan välittäjäpalvelut (Data intermediaries), joiden avulla halutaan helpottaa datan jakamista yritysten ja kuluttajien välillä. Tarkoituksena on erottaa datan välittäminen itse palveluiden tuottamisesta ja näin varmistaa, että datan välittäjäpalvelu ei voi kaupallistaa välittämäänsä dataa vaan ne toimivat ainoastaan datan tarjoajien ja käyttäjien välillä luotettavina toimijoina, tietynlaisina operaattoreina. Päämääränä on siis luoda vaihtoehtoinen tapa toimia nykyisiin datamarkkinoita dominoiviin pelureihin verrattuna. Oikein toteutettuina nämä välittäjäpalvelut voisivat lisätä yksilöiden mahdollisuutta seurata ja hallita datansa käyttöä.

Uuden teknologian tai palvelukonseptin ilmestyessä markkinoille sen lopullista elinkaarta ja merkitystä on vielä vaikea ennustaa. Palvelun todellinen asiakaskysyntä ja teknologian toimivuus suhteessa odotuksiin selviävää vasta vuosien kuluessa. Myös lainsäätäjän on mahdotonta arvioida uusien teknologioiden ja palveluiden elinkaaren kehitystä etukäteen, joten komission tehtävä uuden lakialoitteen suhteen ei ole ollut helppo. Aina on vaarana, että liian aikainen regulaatio jäykistää markkinaa ja näin julkisen sektorin ja yritysten resursseja tuhlataan sekä mahdollisesti hidastetaan alan kehitystä. Tästä syystä uutta lainsäädäntöä suunniteltaessa on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä lainsäätäjän ja yritysmaailman välillä.

Yritysten ja EU:n kansalaisten näkökulmasta on hyvä, että EU on herännyt datatalouden mahdollisuuksiin. Datastrategiaa edistävien lainsäädäntöaloitteiden tulee perustua laaja-alaiseen vaikutusten arviointiin, jossa otetaan huomioon vaikutukset sekä palveluja tarjoaville että niitä käyttäville.

Sitra on rakentanut reilun datatalouden perustuksia IHAN-projektissaan vuodesta 2018 lähtien. Olemme mielellämme tukemassa sekä komissiota että muita eurooppalaisia aloitteita reilun ja ihmiskeskeisen datatalouden edistämisessä. Muutos on niin suuri, että mukaan työhön tarvitaan kaikki yhteiskunnan toimijat.

Mistä on kyse?