sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Miksi Bryssel, miksei Kalifornia? Mikä saa tämän vaikutusvaltaisen lehden tekemään pääkirjoituksessaan (23.3.2019) tämän yllättävänkin päätelmän?
Datatalouden ”ryöstöviljelyn” aika on ohi. Uuden toimintatavan valloittaessa maailmaa sääntelemättömässä markkinassa luonnonlait toimivat eli vahvin ja nopein voittaa. Näin tapahtui jo aikanaan, kun kaskiviljelyllä poltettiin metsät viljalle ja kun rynnättiin kullan perään.
Datataloudessa ensimmäisen aallon toimijat pääsivät voimalla ja nopeudella markkinoille ja pystyivät valtaamaan säätelemättömän markkinan kuluttajia houkuttelevan ja mainosrahoitukseen perustuvan liiketoimintamallin avulla.
Google selvisi hakukoneyhtiöiden keskinäisessä kilpailussa voittajaksi selkeän, nopean ja parhaita hakutuloksia toteuttavan palvelunsa avulla, mutta perusti ansaintamallinsa muista poiketen käyttäjien profilointiin ja mainosten personointiin hakujen ja käyttäjien perusteella. Facebook aloitti yksinkertaisena yliopisto-opiskelijoita yhdistävänä palveluna, mutta valjasti nopeasti ihmisten sosiaalisen kaipuun myös laajalle yleisölle. Koukutuksen vuoksi annamme kaiken informaation itsestämme yrityksille, jotka ovat rajoja hipoen – ja välillä ylittäen – hyödyntäneet tätä datamassaa.
Sääntely tulee aina hieman jäljessä ja reagoi jo syntyneeseen tilanteeseen. Näin kävi nytkin. Eurooppalaiselle arvopohjalle ja kansalaisen yksityisyydelle rakentuva GDPR-sääntely luotiin turvaamaan kansalaisen oikeuksia. Ratkaisu on kovin erilainen kuin Kiinan ”valtio omistaa kaiken” -malli tai amerikkalainen ”täysin markkinalähtöinen malli”. GDPR:n lähtökohdat: kansalaisen rooliin korostaminen ja datan käyttöoikeuden hallinta saivat The Economistin suuntaamaan katseensa Eurooppaan tulevana kestävän datatalouden mallina.
Me Sitrassa uskomme kestävän datatalouden malliin. Vain yksilön luvalla ja hänen tietäen käytetty data voi muodostaa pitkällä aikavälillä pohjan, johon kansalainen voi luottaa. Teetimme kyselyn neljässä maassa, Ranska, Saksa, Hollanti ja Suomi, jossa tuli hyvin esille ihmisten luottamuksen heikkeneminen ja tarve läpinäkyvyydelle datan käytössä.
Käynnistimme datatalouden aihealueen selvittelyn alkuvuodesta 2017 ja päädyimme 2018 käynnistämään varsin mittavan hankekokonaisuuden ratkaisemaan datatalouden keskeisiä ongelmia: läpinäkyvyyttä, datojen siirrettävyyttä, käyttölupien myöntämistä yksilön datoihin ja teknistä datojen siirtoalustaa. Kutsumme tätä työtä yleisesti Ihmislähtöiseksi datataloudeksi ja datojen hallinta- ja siirtojärjestelmää IHANiksi.
The Economist kehotti kaikkia suuntaamaan katseensa Brysseliin koko globaalin datatalouden osalta. Näin mekin teimme jo viime vuonna käynnistäessämme keskustelupaperin kirjoittamista yhdessä paikallisen ajatushautomon, Lisbon Councilin kanssa. Yhdessä tuottamamme keskustelunavauksen A roadmap for a fair data economy – Policy brief tarkoitus on herätellä eurooppalaisia datatalouden muutokseen. Kiitämme The Economistia hienosta avauksesta ja toivomme asiasta laajaa ja vanhat mallit haastavaa keskustelua.
#IHAN
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.