Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 29.11.2017

Digihanke, joka alitti budjetin ja toimii - mitä tapahtui?

Data pyörii yhteisellä alustalla kahdessa itsenäisessä valtiossa. Datan vaihto valtioiden kesken on mahdollista. Lainsäädäntö varmistaa ja tukee. Digipalveluita kehitetään aktiivisesti. Mistä ihmeestä on kyse? Virosta ja Suomesta!
Kirjoittaja
Johtaja, Uudistumiskyky, Sitra

Olin juuri OECD:n innovaatiokokouksessa Pariisissa. Kaikki puhuivat datasta ja asiakaskeskeisyydestä tavoitteena. Suomessa ja Virossa tämä vaihe on jo ohi ja maat toimivat hajautetulla yhteisellä alustalla. Kaksi itsenäistä valtiota yhteisellä alustalla? Tämän ei pitäisi olla mahdollista kansallisvaltioissa, jotka korostavat omaa erinomaisuuttaan. Mitä tapahtui? Miksi?

Syy löytyy itärajan takaa, kuten niin useasti Suomen historiassa. Neuvostoliitto hajosi ja Viro julistautui uudestaan itsenäiseksi valtioksi. Valtiolla ei ollut omia rakenteita ja nämä piti luoda. Nuorista muodostettu hallinto alkoi ripeästi etsiä parasta mahdollista hallintomallia ja tekniikkaa. Lähtökohta oli nopeasti kopioida maailmalta parhaat käytännöt.

Perattuaan parhaat digitaaliset ratkaisut maailmalta eri hallinnonaloita tuli kustannusten yhteenlaskun aika. Yrityksiltä ostettavien komponenttien hinnat yhteenlaskettuna ylittivät Viron valtion budjetin yli kymmenkertaisesti. Tämä ei ollut mahdollista; köyhän pitää ratkaista välttämättömät pulmat.

Keskinäisen oppimisen kautta digikehityksen kärkeen

Ennakkoluulottomat toimijat kehittivät X-Road-järjestelmän tiedon välitykseen ja tunnistaminen kopioitiin Suomesta. Henkilökortti oli maailman edistyksellisin tunnistamisen ratkaisu tuohon aikaan. Näin Viro alkoi rakentaa yhteiskuntaa hajautetun X-Roadin varaan. Itse asiassa kysymys on internetistä internetin sisällä. Työtä tehtiin suoraviivaisesti, toisinaan hieman oikoen.

Samaan aikaan Suomessa kuntien itsehallinnon ja valtion itsenäisten ministeriöiden suojassa rakennettiin kovin siilomaisia ratkaisuja ja jokaiselle toimijalla oli oma näkemys kuinka homma hoidetaan. Erilaisia digitaalisuuden kehitysohjelmia luotiin siellä, täällä. Rahat menivät ja jonkinlaista edistystä tapahtui, mutta pirstalaisesti. Kokonaisuus ei ollut kellään hallussa. Sitra oli myös mukana siellä, täällä.

Tutustuimme kevätkesällä 2012 Viron järjestelmään ja näimme, että tämä on toimiva ja mahdollinen ratkaisu myös Suomen pirstaleiseen kenttään ja X-Road (palveluväylä) voisi toimia kestävänä pohjana pitkäjänteiselle kehittämisellä sekä Suomessa että maiden välillä. Myös useat keskustelut Viron silloisen presidentti Toomas Hendrik Ilveksen kanssa vahvistivat käsitystämme tavoitteesta. X-Road (palveluväylä) on keino digitoida kansalaislähtöisesti palvelut ensin Suomessa ja Virossa. Ja kun kaksi maata saadaan alustalle, on aika jatkaa muualle Eurooppaan.

Palveluväylä luo pohjan digipalvelujen kehittämiselle Suomessa ja rajan yli

Sitran osallistuminen ICT2015-työhön avasi mahdollisuuden viedä asioita eteenpäin. Erinäisten vaiheiden jälkeen perustettiin KaPA-hanke (kansallinen palveluarkkitehtuuri). Tämän hankkeen piirissä luotiin lainsäädäntö ja pystytettiin tarvittava infrastruktuuri. Kansalaisille ilmentymä on Suomi.fi-palvelu, joka valmistui aikataulussa ja toteutus alitti realistisen suunnitelman ansiosta budjetin, kuten vastikään kerrottiin. Palveluväylä mahdollistaa nyt digitaalisten palveluiden systemaattisen kehittämisen koko yhteiskunnassa ja myös rajan ylitse Viron kanssa.

Pohjat ovat nyt niin hyvässä kunnossa kuin missään maailmassa voi olla. Voimme edetä ripeästi koko digipalveluiden rintamalla. Olemme alkutaipaleella, mutta nyt voi huoletta ponnistaa tukevalta pohjalta. Myös suunta eurooppalaisen alustaan on avoin ja mahdollinen. Työtä on tehtävä määrätietoisesti.

Ilman Sitran panostusta ja kokeiluja alustaa ei olisi saatu aikaan. Mutta koska olemme tulevaisuustalo, meillä Sitrassa on jo seuraava kehitysvaihe lähdössä: otetaan omat tietomme, mydata, omaan hallintaamme – ja kehitetään sitä varten vientituotteeksi kelpaava kansainvälinen alusta.

Mistä on kyse?