blogit
Arvioitu lukuaika 3 min

Digiterapiat vastaavat potilaiden tiedontarpeeseen ja tukevat hoitoa ja kuntoutumista

Sitran kokeiluhankkeissa kerätään kokemuksia digitaalisten hoitomuotojen käytöstä osana potilaan ja hoitohenkilökunnan arkea. Alustavien tietojen mukaan käyttäjäpalaute on myönteistä ja esimerkiksi painonhallinnassa on havaittu onnistumisia.

Kirjoittaja

Johannes Ahlqvist

Asiantuntija, Terveysdata 2030, Sitra

Julkaistu

Lähes kaikki Sitran kuudesta digiterapiapilotista ovat jo päässeet hyvään vauhtiin. Piloteissa käytettävät digiterapiat ovat lääketieteelliseen näyttöön perustuvia digitaalisia hoitomuotoja, kuten kännykässä käytettäviä terveyssovelluksia. Niitä tarjotaan suoraan potilaille tukemaan hoitoa tai kuntoutusta.

Hankkeissa keskitytään seuraaviin sairauksiin, oireyhtymiin tai potilasryhmiin: aikuisten astma, painonhallinta, MS-potilaiden uupumus, syövän hoito, tuki- ja liikuntaelinsairauksien etäkuntoutus sekä verenohennuslääkepotilaiden hoitotasapaino.

Ripeimmin edenneissä hankkeissa terveydenhuollon ammattilaiset on koulutettu ja potilaat ovat päässeet käyttämään pilottiin liittyviä menetelmiä ja laitteita. Suoraan potilaan arkeen liittyvät pilotit ovat edenneet nopeammin kuin tutkimuslähtöiset.

Digiterapioiden kysyntä on suurempaa, kuin piloteissa voidaan tarjota.

Jo alkuvaiheessa on havaittu, että ihmisillä on valtava tarve uudenlaisille digitaalisille hoitomuodoille. Potilaat haluavat lisää tietoa ja ohjeistusta oman sairautensa hoitoon. Digiterapioille näyttää olevan suurempi kysyntä kuin niitä voidaan piloteissa tarjota. Myös ammattilaiset kaipaavat usein lisää työkaluja työhönsä, jotta he voivat auttaa potilaitaan nykyistä paremmin. Joissakin piloteissa on jouduttu jopa hillitsemään käyttöönottoa, jotta niiden seurannassa pysytään perässä.

Alustavana tuloksena voidaan mainita esimerkiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä hyödynnettävä Onnikka-painonhallintasovellus, jonka käyttäjät ovat kertomansa mukaan pudottaneet jo kolme prosenttia painostaan parin kuukauden aikana. Näin nopeaa kehitystä ei toki ole realistista odottaa koko pilotin ajalta, mutta alustavat tulokset ovat kuitenkin lupaavia.

Digiterapioiden käyttö vaatii uusia taitoja, mutta toisaalta vähentää käyntejä poliklinikoilla.

Digitaalisten ratkaisujen käyttö vaatii taitoja, joihin osa potilaista tarvitsee henkilökohtaista ohjausta. Nuoremmat kännyköihin ja sovelluksiin tottuneet potilaat eivät kaipaa erityistä tukea, mutta monisairaat tai digitaalisiin laitteisiin tottumattomat tarvitsevat usein ohjausta. Tuki voi olla ohjeistusta, mutta myös ammattilaisten tarjoamalle, menetelmään liittyvälle henkiselle tuelle ja kannustukselle on tarvetta. Näissä tilanteissa korostuu ammattilaisten koulutuksen tärkeys. Jotta ammattilainen voi ohjata ja vakuuttaa, tarvitaan kliinistä näyttöä ja kokemusta ratkaisujen käytöstä.

Vaikuttavuuden seuraaminen lyhyissä, noin vuoden mittaisissa piloteissa on hankalaa. Potilaat valikoituvat usein oman aktiivisuutensa seurauksena eikä suoraa vertailuryhmää ole helppoa löytää. Tarkempia tietoja saadaan vielä odotella hankkeiden päättymiseen asti, kesään 2023.

Tuhannen taalan kysymys on luonnollisesti säästävätkö digiterapiat rahaa. Käynnissä olevissa piloteissa kustannushyödyt toteutuvat välillisesti. Käytännössä palveluntarve voi laskea muualla palvelujärjestelmässä ja näkyä esimerkiksi vähentyneinä poliklinikkakäynteinä. Tehokkuus on myös tärkeää. Digiterapioiden käytön tulee vähentää terveydenhuollon ammattilaisten käyttämää aikaa perinteiseen toimintatapaan verrattuna. Monet digiterapiat voivat vähentää esimerkiksi puhelinsoittoihin ja seurantaan käytettävää aikaa.

Alustavat tulokset ovat lupaavia. Pilottien pienestä määrästä huolimatta ne voivat viitoittaa osaltaan sairauksien ennaltaehkäisyä, kuntoutusta ja hoitoa tulevaisuuden terveydenhuollossa.

Mistä on kyse?