Arvioitu lukuaika 4 min

Don Quijoten vain Minervan jäljillä?

Kirjoittaja

Antti Majava

taiteilija ja tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö. Mustarinda-seura

Julkaistu

Miguel de Cervantes Saavedran luoma surkuhupaisa ritarihahmo Don Quijote tunnetaan taistelustaan tuulimyllyjä vastaan. Minerva puolestaan oli roomalaisessa mytologiassa sodankäynnin, viisauden, tieteen ja taiteen jumalatar.

Tanskassa tuntuu olevan käynnissä laaja yhteiskunnan jälleenrakennusprojekti. Maa varautuu täyttä päätä tulevaisuuden uhkakuviin ja on onnistunut kääntämään ne myös mahdollisuuksiksi. Tanskan siirtymä jälkiteolliseen yhteiskuntaan vastaa myös laajaan kansainväliseen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien kokonaisratkaisujen kysyntään. Teknologiaosaamista tärkeämmäksi ovat nousemassa sosiaaliset innovaatiot.

Edistyksen mahdollistaa laajapohjainen konsensus uuden kestävyyden ja ekologisuuden merkityksestä. Tanskassa ympäristökriisin ja sen vaikutusten torjuminen on muodostumassa turvallistetuksi kysymykseksi, josta ei tarvitse käydä juupas eipäs väittelyä. Syytä tähän onkin kun ennätysmyrskyjä ja tulvia tuntuu vyöryvän maahan jatkuvalla syötöllä. Tanskassa luodaan energiainfraa joka kestää mahdollisimman hyvin niin sään kuin kansainvälisen taloudenkin aiheuttamat turbulenssit. Pitkistä, monimutkaisista ja epävakaista toimitusketjuista ei haluta olla riippuvaisia.

Tanskan BKT on kasvanut 80% kolmessakymmenessä vuodessa samaan aikaan kun hiilipäästöt ovat vähentyneet 20%. Talouskasvun ja energiankulutuksen kasvun kytkeminen irti toisistaan on arvioitu globaalisti keskeisimmäksi haasteeksi yhteiskuntien tulevaisuudelle. Tanskan ihmeen tarkempi tarkastelu latistaa hiukan tunnelmaa. Irtikytkeytyminen johtuu pääosin Tanskassa kulutettavien hyödykkeiden tuotannon siirtymisestä Aasiaan. Tanska on tämänkin huomioiden onnistunut päästöjen leikkaamisessa ja etenkin energiankulutuksen vähentämisessä huomattavasti Suomea paremmin.

Ympäristökysymysten turvallistaminen olisi aiheellista myös Suomessa. Jos emme tunnista  globaalin kehityksen isoja linjoja , menetämme väistämättä asemiamme kansainvälisessä yhteisössä. Taistelu tuulimyllyjä ja yleensä realistista energiapolitiikkaa vastaan on syytä jättää Don Quijotelle.

Tuulimyllyt ovat hallinneet tanskalaista (moninpaikoin myös suomalaista) maaseutua jo satoja vuosia. Perinteisesti tuulimyllyjä käytettiin tulva- ja kasteluveden pumppaamiseen ja tietysti jyvien jauhamiseen. Tuulimylly omistettiin usein yhteisöllisesti koko kylän voimin. Mutta tultaessa 1960-luvulle Tanska ja Suomi toimivat lähes sataprosenttisesti tuontiöljyn varassa. Vanhat kunnon tuulimyllyt rapistuivat käyttämättömina ja maaseutu tyhjeni.

Teknoutooppinen kehitys katkesi kun öljyn hinta äkisti moninkertaistui vuoden 1973 öljykriisissä.

Tanskassa rakennettiin muutamassa vuosikymmenessä laaja tuulivoimaverkosto, joka kattaa nykyisellään 40% maan sähkön tarpeesta. Lain mukaan uusien voimaloiden omistuksesta vähintään 20% täytyy tarjota paikallisille asukkaille. Tuulivoiman pienomistajien tuotot ovat verovapaita tasolle 670€/vuosi. Tuotannolle maksetaan noin 3senttiä/KWh syöttötariffi. Tuulivoimaloita pidetään Tanskassa lähes riskittöminä sijoituksina ja voimalat ostetaan valmistajilta laajoina palvelupaketteina jossa on usein pitkäaikainen takuu tuotannolle. Tuulivoimainvestoinnin takaisinmaksuaika on yleensä noin 8-10 vuotta jonka jälkeen voimala tuottaa hyvin kohtuullisin kustannuksin tuottoa omistajille. Tästä syystä myös pankit lainoittavat mielellään tuulivoimaosuuksien hankintaa.

Tuulivoimaloiden maisema- ja meluhaittojen minomoimiseksi paikallinen yhteisö osallistetaan suunnittelun kaikkiin vaiheisiin ja käytössä on monipuolinen esteettinen mallinnus. Näin tuulimyllyjen vastustajatkin ovat huomanneet että niistä on hyötyä kaikille. Kaiken muunkin uuden energiainfran rakentamisessa on Tanskassa vannottu yhteisöllisyyden, omavaraisuuden ja nykyään yhä vahvemmin toimitus- ja huoltovarmuuden nimiin.

Tanskassa on todettu että menestyvän tuulivoimaosuukunnan edellytyksenä on kyläyhteisön yhteistyökyky. Perinteisesti riitaiset kylät eivät ole onnistuneet myöskään energiahankkeissaan. Sosiaalinen kyvykkyys onkin tärkeämpi ominaisuus kuin teknologinen tehokkuus. Tanskassa hyvää yhteisfiilistä kutsutaan hyggeksi. Mitä enemmän asiaa miettii, sen oleellisemmaksi hyvän meningin vaaliminen alkaa tuntua myös Suomen menestymisen ja kriisinkestävyydenkin kannalta.

Kaikki ei ole sitä miltä se näyttää. Hyväntuulinen Tanska varautuu laajalla rintamalla globaalin kriisin mahdollisuuteen. Resurssien niukkeneminen on jo nyt monen näennäisesti muista syistä alkaneen konfliktin taustalla. Virallisessa viestinnässään talouden ja kulutuksen kasvun nimeen vannovat suurvallat laativat kulissien takana selvityksiä pahimman varalle, oli se sitten pitkä ja syvä taloudellinen taantuma tai ilmastonmuutoksen aiheuttama ympäristön kantokyvyn romahdus.

Vaihtokauppaa

Tanska on merkittävä vientimaa Suomalaiselle tuulivoimateollisuudelle. Vastaavuoroisesti Tanskasta voitaisiin tuoda Suomeen osaamista tuulivoiman lisärakentamisen mahdollistavista sosiaalisista innovaatioista ja osallistavista toimintamalleista. Oleellista on myös turvallisuuskysymysten kykeminen tiiviisti hajautetun energiantuotannon lisäämiseen.

Energian varastoinnin haaste on keskeinen kaiken uusiutuvan energiantuotannon yleistymisen kannalta. Varastoinnissa tarvitaan ratkaisuja isoista keskitetyistä ja high-tech ratkaisuista kiinteistökohtaisiin yksinkertaisiin lämpövarastoihin. Alan innovaatiot ovat kuitenkin vasta kehittymässä. Suomessa on tähän liittyvää huippuosaamista kaukolämmön ja erityisesti mm. Helsingin alle louhituissa kaukojäähdytysjärjestelmissä ja jätevesien lämmönkeruussa. Lämmön tai viileyden varastointi tavalla tai toisella veteen on potentiaaliltaan huimaa liiketoimintaa kaikkien maailman suurten kaupunkien varautuessa äärimmäisiin sääoloihin uusia poistovesijärjestelmiä rakentamalla.

Uuden turvallisuuden kannalta oleellista on eri organisaatioiden yhteistoiminta tilannekuvan hahmottamiseksi ja laajapohjaisen skenaariotyöskentelyn jatkamiseksi myös foorumin päätyttyä. Pentagonin Minerva -initiative   voi toimia yhtenä esimerkkinä vastaavasta monialaisesta globaaleihin realiteetteihin pohjaavasta projektista.

Lue lisää Antin blogista.

Uusi turvallisuus -foorumi matkusti 1.-5.12. 2013 Kööpenhaminaan katsomaan, minkälaisia uuden turvallisuuden ratkaisuja Tanskassa on keksitty. Tässä sarjassa osallistujat blogaavat matkalta itseään inspiroineesta aiheesta.

Aihe

Uusi turvallisuus

Syksyllä 2013 Sitra kokosi 30 hengen poikkiyhteiskunnallisen joukon pohtimaan, mitä on tämän päivän ja tulevaisuuden uusi turvallisuus. Foorumi myös kokeili, kuinka uusia turvallisuushaasteita voidaan konkreettisesti ratkoa ja mahdollisuuksia edistää.

Kirjoittaja

Antti Majava

taiteilija ja tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö. Mustarinda-seura

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?