Siirry suoraan sisältöön

Kuvaaja: Tuula Sjöstedt

Julkaistu 31.07.2015

Edistääkö vai estääkö hallinto talouskasvua?

Purjelaivamatkamme Almedaleniin antoi aikaa pohtia, miten asioita voitaisiin Suomessakin tehdä fiksummin – hyvällä hallinnolla.
Kirjoittaja

Ari Karjalainen toimii Östersundomin aluerakentamisprojektin johtajana Helsingin kaupunginkansliassa.

Almedalenin politiikkaviikolla pohjoismaisten kaupunkien johtajat etsivät yhteistä viestiä Pariisin ilmastoneuvotteluihin. Matkustimme Turusta Visbyhyn purjelaivalla. Hidas siirtymä ja paikan päällä kahden päivän aikana käydyt monipuoliset keskustelut antoivat aikaa pohtia, miten asioita voitaisiin Suomessakin tehdä fiksummin – hyvällä hallinnolla.

Normiviidakko on rakennettu suojaksemme, mutta se voi olla huomattava hidaste. Maamme talouden kokoon nähden ylimitoitetulla sääntelyllä merkittävät kaavahankkeet saattavat venyä jopa runsaaseen 10 vuoteen tai ylikin ennen kuin niillä haetut vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen alkavat toteutua.

Olemme jäämässä jälkeen kilpailijamaista puhtaan teknologian soveltamisessa kaupunkikehityshankkeisiin. Tukholma, Kööpenhamina ja Saksan Freiburg ovat hyviä esimerkkejä vihreän talouskasvun mahdollistamisesta ketterillä kaupunkikehityshankkeilla.

Suomen kokoisen talouden etuna on sopimisen kulttuurin tuote: tehokas asioiden hoito. Sen pitäisi näkyä myös viranomaiskäsittelyjen läpimenoajoissa. Demokraattisesti johdetut Euroopan maat voivat menestyä vain hyvällä hallinnolla ja ketteryydellä kilpailussa amerikkalaisen laissez faire -kapitalismin ja kiinalaisen keskusjohtoisen hallintomallin tehokkuuden kanssa.

Strategisella projektilla kuten aluerakentamishankkeella on laajasti arvoa luova vaikutus: Se tuo kilpailuetuja yrityksille, mikä houkuttelee alueille investointeja, mistä puolestaan seuraa työpaikkoja ja verotuloja. Hyvä esimerkki on Tukholman Royal Seaport -hanke, jonka kärkiteemoja ovat rahoitusala ja puhdas teknologia. Almedalenissa kokemamme ruotsalainen diskuteeraus on yksi tapa muodostaa sujuvan toteutuksen varmistava yhteinen visio.

Östersundomista kiertotalouden ja puhtaan kaupunkirakentamisen pilottialue

Östersundomin tytärkaupunkihankeen takana ovat Helsinki, Vantaa ja Sipoo, jotka näkevät tämän noin 50 neliökilometrin alueen pääkaupunkiseudun merkittävänä kasvusuuntana seuraavina vuosikymmeninä. Tavoitteina on luoda 70 000 – 100 000 asukasta ja 15 000 – 30 000 työpaikkaa, puhtaan ja älykkään kaupunkirakentamisen pilottialue sekä sijaintipaikka cleantech-yrityksille.

Näkökulmissa on toki paljon yhteensovittamista. Esimerkiksi Natura-alueen linnustosta tulee luonnollisesti huolehtia. Östersundom nähdään kuitenkin vahvana kontribuutiona Sipilän hallitusohjelman tavoitteelle nostaa Suomi bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi. Maali on yhtäläinen Sitran ja yrityksiä edustavan Climate Leadership Councilin tavoitteen kanssa: Tehdään pääkaupunkiseudusta johtava cleantech-metropoli.

Yhteensovittamista riittää, asukkaat osallistumaan

Östersundomissa kaupunki, yritykset ja valtionhallinnon edustajat rakentavat moninaisista ja osin ristiriitaisista lähtökohdista yhteistä Smart & Clean -visiota. Varhaisen viranomais- ja markkinavuoropuhelun avulla tavoittelemme toteutuskelpoista ja sujuvampaa kaavoitusta sekä viranomaiskäsittelyjä.

Visiotyön pohjalta Östersundomin kärkiteemoiksi ovat nousemassa kiertotalous sekä asukkaiden ja yritysten osallistumisen mahdollistava hyvä hallinto. Puhtaita ja älykkäitä ratkaisuja kehitetään yritysten ja asukkaiden kanssa yhteistyössä uusiutuvan energian, jätteettömyyden, vesihuollon, asumisen ja rakentamisen alueilla.

Kohti hiilineutraalia Helsinkiä

Östersundomin biotalousintegraatissa yritykset ja kaupunki kehittävät kiertotalouteen perustuvaa teollisuuspuistoa, joka tuottaa sähköä ja lämpöä sekä biopohjaisia tuotteita kuten elintarvikkeita, joiden sivuvirroista valmistetaan biopolttoaineita. Oikein valituilla kehittämiskärjillä rakennamme Östersundomille paikkabrändiä hiiltä sitovana ”beyond zero” -alueena, joka mahdollistaa osaltaan Helsingin tavoitteen olla hiilineutraali kaupunki 2050.

Mistä on kyse?