Arvioitu lukuaika 2 min

Energiakäänne ‒ Kritiikki kuuluu kehittämiseen ja innovointiin

Kuva: Jakob Huber / Campact

Kirjoittaja

Julkaistu

Saksan energiakäännekritiikki ‒ osa pitkäjänteistä kehitys- ja innovaatioprosessia

Saksan päätös sulkea kaikki ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä on tällä hetkellä kovassa vastatuulessa. Mielenkiintoista on, että kritiikki kohdistuu uusiutuvia energiamuotoja koskevaan lakiin (Erneuerbare Energien Gesetz, EEG), jota pidetään mallina koko maailmalle. Laki edustaa vahvojen sisämarkkinoiden luomista, koko yhteiskuntaan ulottuvaa vihreää tietoisuutta ja Saksan maailmanlaajuista johtoasemaa vihreän liiketoiminnan alalla.

Vuonna 2008 EEG-lain ansiosta vältettiin 1,5 miljardin euron energiantuontikustannukset, noin 5 miljardin euron ulkoiset kustannukset (ilmaston vahingoittuminen) ja yli 53 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Uusiutuvien energiamuotojen alalla on myös jo 400 000 työntekijää (lähde: Saksan ympäristöministeriö). Miksi EEG-laki siis kyseenalaistetaan nykymuodossaan?

Rakentavan kyseenalaistamisen hyve

Yksi vastaus löytyy vaalikampanjasta. Sähkön hinnan voimakkaan nousun vuoksi energiapolitiikan muutos koskee myös tavallisia kansalaisia. Muutoksen hyväksyntä riippuu nyt arkipäivän todellisuudesta. Tämän vuoden syksyllä pidettävät liittopäivävaalit lisäävät aiheen herkkyyttä entisestään. Siitä on nyt tullut populistinen aihe, jolla puolueet voivat erottua toisistaan. Lyhyen tähtäimen vaalikampanja vaarantaa kuitenkin energiapolitiikan muutoksen pitkäaikaisen menestyksen.

Ei ole suinkaan uutta, että EEG-lakia ja siihen liittyvää energiapolitiikan muutosta arvostellaan. Ympäristö-, luonnonsuojelu- ja reaktoriturvallisuusministeriö vastasi jo vuonna 2010 vastustajille ja näkemyksensä mukaan kumosi esitetyt argumentit (EEG – Kritik und Missverständnisse).

Myös ministeriön mielestä EEG-lakia pitäisi aina kyseenalaistaa, jotta sitä voidaan jatkuvasti parantaa rakentavasti. Tämän vuoksi EEG-lakia arvioidaankin jo säännöllisesti ja sopeutetaan vallitseviin markkinaolosuhteisiin. Ajankohtainen esimerkki on aurinkosähkön tuen markkinalähtöinen alentaminen.

Uusiutuvien kehitysten tunnusmerkit

Nykyinen kritiikki voidaan asettaa suurempaan kontekstiin, kun tarkastellaan Saksan uusiutuvien energiamuotojen koko kehitys- ja innovaatioprosessia. Selvää on, että kriisit ovat osa innovaatioiden ja tässä tapauksessa uusiutuvien energiaratkaisujen kehitystä, elleivät peräti välttämätön osa. Niillä on jopa vahvistava rooli. Tämä nähdään myös Saksan ympäristöministeriön Berliinin teknisellä yliopistolla teettämästä uusiutuvien energiamuotojen innovaatiotoimintaa koskevasta raportista vuodelta 2010. Raportissa pystyttiin tunnistamaan periaatteessa kuusi vaihetyyppiä uusiutuvan energian innovaatioprosesseissa.

Innovaatiokriisin tienristeys

Sähkökustannuksia koskevan keskustelun ja verkonrakennuksen vastustuksen myötä Saksassa näyttää vallitsevan uusiutuvien energiamuotojen innovaatiokriisi. Tähän mennessä tuollaiset kriisit ovat jääneet Saksassa aina hyvin lyhyiksi. Vaarana on kuitenkin myös, että kehitys kääntyy tai keskeytyy, joten tilanne on alan toimijoille epävarma ja huolestuttava. Kriiseissä on se vaara, että poliittinen tahto innovaatioiden tukemiseksi loppuu ja ohjauksesta luovutaan. Uusiutuvan energian innovaatiokehityksestä tähän mennessä saatujen kokemusten voisi toivoa opettavan jotain. Voidaan ajatella optimistisesti, että tämäkin kriisi on vain osa pitkäaikaista oppimis- ja kehitysprosessia matkalla kohti vihreää energiahuoltoa.

Missä tilanteessa ja innovaatiovaiheessa Suomi on? Voit lukea aiheesta kirjoittamani pidemmän pohdinnan täältä.

Löydät Energiakäänne-blogisarjan muut kirjoitukset sivun oikeasta reunasta Suosittelemme-osiosta
tai hakemistosta.

Teema

Energia

Energian käytön tehostaminen sekä sen tuotannon uudistaminen ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Kirjoittaja

Julkaistu

Suosittelemme

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?