Kuva: Windwärts Energie GmbH

Julkaistu 27.04.2013

Energiakäänne – Miten käy Saksalta energiakäänne?

Miten notkea on Euroopan suurin kansantalous? Kuka hyötyy ja kenen kukkarolla käydään? Tässä kevään 2013 aikana kirjoitettavassa blogisarjassa seurataan Saksan energiakäänteen toteutumista.
Kirjoittaja
tutkija

Mikko Rissanen on projektipäällikkö saksalaisessa DIALOG BASIS -tutkijaverkostossa ja seuraa työssään Saksan energiakäänteen paikallista toteutumista sekä ihmisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Miten notkea on Euroopan suurin kansantalous? Taipuuko vahvan teollisuuden ja korkean elintason Saksa täyteen käännökseen kohti uusiutuvaa energiatuotantoa? Kuka hyötyy ja kenen kukkarolla käydään? Tässä kevään 2013 aikana kirjoitettavassa blogisarjassa seurataan Saksan energiakäänteen toteutumista.

Mikä energiakäänne? Suomen tavoin Saksa pyrkii vähentämään päästöjään vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Samalla sen tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä nopeasti. Kun vuonna 2012 uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö kattoi Saksassa 23 % loppukulutuksesta, tulisi uusiutuvien osuuden olla vuonna 2020 jo 35 %, vuoteen 2030 mennessä puolet ja vuonna 2050 80 % sähkönkulutuksesta.

Ainutlaatuisen Saksan energiakäänteestä tekee kuitenkin sen pyrkimys samanaikaisesti leikata kasvihuonekaasupäästöjään ja ajaa ydinvoimalansa alas nopeasti. Näin Saksan energiakäänne on luonteeltaan merkittävä pilottiprojekti.

Kyse on todellakin käänteestä. Vaikka Saksa on johdonmukaisesti pyrkinyt kasvattamaan uusiutuvaa energiantuotantoaan koko 2000-luvun ajan, on se viime vuosina ollut liikkeissään nopea. Vielä syksyllä 2010 Angela Merkelin hallitus piti halpaa ydinsähköä ja saksalaisten ydinvoimaloiden käyttöiän pidentämistä uusiutuvan energiantuotannon nopean kasvattamisen edellytyksinä. Fukushiman ydinkatastrofi käänsi tuulen kuitenkin nopeasti: Heti onnettomuuden jälkeen julistetun tuumaustauon jälkeen Saksa päätti luopua ydinvoimasta asteittain vuoteen 2022 mennessä.

Ydinvoiman alasajo kiirehtii uusiutuvan energiantuotannon kasvattamista. Vaarana on atomin korvautuminen hiilellä: Sähkönkulutuksesta viidenneksen kattaneet ydinvoimalat on nyt korvattava päästövähennystavoitteita vaarantamatta. Samalla Saksalla on entisen ympäristöministeri Klaus Töpferin mukaan velvollisuus osoittaa, että sen kaltainen, energiaintensiivisen teollisuuden varaan rakentunut talousmahti voi uudella energiapolitiikallaan säilyä lisäksi kilpailukykyisenä.

Käännös on jo alkanut. 1990-luvun lähes nollatasolta on noustu nopeasti nykyiseen neljännekseen. Nyt uusiutuvien tuotanto kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia, ja sen arvioidaan vuonna 2013 ylittävän sen tason, jolla sähköä ydinvoimalla tuotettiin ennen ensimmäisten ydinvoimaloiden sulkemista (2011). Uusiutuva energiantuotanto tarjoaa tällä hetkellä suoraan töitä yli 370 000 saksalaiselle ja sen tuomat hyödyt tuntuvat monissa kunnissa.

Silti energiakäänne on yhä valtava kakku. Yksi haasteista on sähköverkon uusiminen. Jotta uusi energia saataisiin integroitua sähkömarkkinoille, tulisi älykästä verkkoa rakentaa seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana lähes 200 000 kilometrin verran. Siinä missä ydinvoimaa on Saksassa tuotettu verrattain hajautetusti ympäri maata, ovat edellytykset suurille tuulipuistoille parhaat Pohjan- ja Itämeren rannikolla sekä harvaan asutuissa idän osavaltioissa. Sieltä sähkö olisi saatava etelän teollisuuden käyttöön.

Samalla kilometrikaupalla rakennettavat verkot, tuulipuistot ja biomassan laajempi hyödyntäminen muuttavat paikallisia elinoloja. Vaikka enemmistö kannattaakin uudistuksia, ovat protestiliikkeet käytännön rakennusprojektien kohdalla yleisiä. Paikallisten ympäristöarvojen ja kansallisten tavoitteiden törmätessä ovat saksalaiset nousseet jo barrikadeille.

Energiakäänne onkin testi myös saksalaiselle demokratialle: miten Berliinissä päätetyt uudistukset saadaan toteutettua edellytyksiltään hyvin erilaisissa osavaltioissa ja kunnissa, paikallista väestöä kuunnellen?

Nyt keväällä 2013 energiakäänne on Saksassa kansallinen projekti, jonka harva tavoitteena kyseenalaistaa. Keskustelu sen toteuttamistavoista, painopisteistä, kustannuksista ja rahoituksesta, uudistusten vaikutuksista saksalaiseen kilpailukykyyn sekä ihmisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sen sijaan aaltoilee voimakkaasti.

Näitä Saksan askelmerkkejä kohti uusiutuvien energialähteiden varaan rakentuvaa yhteiskuntaa käsitellään tämän blogisarjan seuraavissa artikkeleissa.

Vastauksia energiakäänteeseen liittyviin kysymyksiin tarjoaa myös Stern-aikakauslehden ansiokas artikkeli ”100 x Energiewende” (31.10.2012), luettavissa suomeksi käännettynä näillä sivuilla.

Lähteitä ja lisälukemistoa (saksaksi)

Suosittelemme

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?