Arvioitu lukuaika 2 min

Energiakäänne – Ydinvoima hoidettu, seuraavaksi hiili?

Mikko Rissasen viimeinen kirjoitus Energiakäänne-blogisarjassa pohtii hiilivoiman tulevaisuutta Saksassa.

Kuva: Chris McRoberts

Kirjoittaja

Julkaistu

Tässä blogisarjassa on käsitelty Saksan energiakäänteen lähtökohtia, tavoitteita, haasteita ja paikallisia vaikutuksia. Vielä pitkään jatkuvaa uudistusprosessi on suomalaisestakin näkökulmasta merkittävä pilottiprojekti. Viimeisessä kirjoituksessani päästetään oppilas luokalta. Miltä näyttää energiakäänteen välitodistus?

Käänteen arvostelijat esittävät usein Saksan korvaavan ydinvoimaa hiilellä. Kriitikoiden mukaan ydinvoiman alasajo on johtanut hiilivoiman käytön lisääntymiseen ja siten ilmastotavoitteiden vaarantumiseen. Pitkälti juuri halvasta hiilestä johtuen Saksan hiilidioksidipäästöt kasvoivatkin vuonna 2012 runsaat kaksi prosenttia. Tätä ennen Saksa oli kuitenkin leikannut päästöjään vuosittain ja esimerkiksi ylittänyt sille Kioton sopimuksessa määritetyt päästöleikkausvelvoitteet selvästi.

Vaikka hiilivoimaloiden kapasiteetti Saksassa lähivuosina vielä kasvaa, esittää konsulttiyhtiö Pöyry tuoreessa raportissaan hiilen kultakauden loppuvan. Pöyryn mukaan uusiutuvan energiantuotannon lisääntyminen, halpa sähkön hinta, nousevat kustannukset, riski päästöoikeuksien kallistumisesta sekä yleinen ympäristötietoisuus tekevät jo nyt hiilivoiman lisärakentamisesta Saksassa kannattamatonta. Moni Saksassa 2000-luvulla käynnistetyistä 17 hiilivoimalahankkeesta onkin paraikaa jäissä.

Hiilen hillintä on silti Pöyrynkin mukaan yksi energiakäänteen kriittisimpiä kysymyksiä. Saksan nykyisetkin ruskohiilivoimalat ovat vielä käyttöiältään nuoria eikä niiden käytön rajoittamiseksi ole vielä suunnitelmia. Päästövähennystahdissa pysymiseksi ympäristöjärjestöt vaativatkin ydinvoiman alasajon kaltaista nopeaa hiilivoimasta luopumista. Niistä BUND ja Deutsche Umwelthilfe (DUH) ovat selvityksessään osoittaneet nopean käänteen olevan sekä juridisesti että käytännöllisesti mahdollista myös hiilen kohdalla.

Uusiutuvan energiantuotannon osuus kasvaa kuitenkin jo vauhdilla. Uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö kattaa jo lähes neljänneksen loppukulutuksesta ja aurinkosähkön tuotannossa saksalaiset tehtailevat maailmanennätyksiä. Tuottojen jakautuminen entistä laajemmalle tuntuu työpaikkoina ja verotuloina monessa kunnassa. Silti myötätuulessa pysymiseksi kipeitäkin, markkinoita, elinkeinoelämää ja kulutusta nopeasti uudistavia päätöksiä on yhä tehtävä. Hiili, sähköverkon uusiminen, paikalliset protestit ja kovilta tuntuvat kustannukset erottuvat energiakäänteen kipupisteinä.

Haasteita Saksalla siis on. Silti edes syksyn 2013 parlamenttivaalien alla yksikään puolue tai poliitikko ei ole kyseenalaistanut energiakäänteen roolia Saksan tulevaisuuden kulmakivenä. Myös tavalliset saksalaiset seisovat sen takana. Seuraamme Saksan pilottiprojektia siis tulevaisuudessakin mielenkiinnolla.

Lähteitä ja lisälukemistoa:

Deutsche Umwelthilfe (DUH) & BUND (Friends of the Earth Germany) (2013): Rechtliche Instrumente zur Verhinderung neuer Kohlekraftwerke und Braunkohletagebaue in Deutschland.

Greenpeace (2013): Silent Killers. Why Europe must replace coal power with green energy.

International Energy Agency (IEA) (2013): Redrawing the energy-climate map. World Energy Outlook Special Report.

Pöyry (2013): Outlook for new coal-fired power stations in Germany, the Netherlands and Spain. A report to DECC.

Teema

Energia

Energian käytön tehostaminen sekä sen tuotannon uudistaminen ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Kirjoittaja

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?