Direktiiviehdotus vauhdittamaan energiatehokkuuden parantamista

EU:n komissio antoi juhannuksen alla ehdotuksen energiatehokkuutta, lämmön ja sähkön yhteistuotantoa, hankintoja ja energiapalveluja koskevasta energiatehokkuusdirektiivistä, joka on tiekartalla kohti matalahiilitaloutta. Sillä pannaan vauhtia EU:n energiatehokkuussuunnitelmaan. Vauhditus onkin tarpeen, koska 20-20-20 -ilmastopaketti uhkaa jäädä puolitiehen nykyisillä toimilla.

Sitran Energiaohjelman mission näkökulmasta direktiivi tuo sopivia kannusteita tekemiselle. Julkinen sektori halutaan vuoden 2014 alusta alkaen edelläkävijäksi omistamiensa ja markkinoilta jatkossa vuokraamiensa rakennusten energiankäytössä. Se velvoitetaan korjaamaan 3 % rakennuskannastaan vuosittain täyttämään vähintään korjausrakentamisen energiatehokkuuden minimivaatimukset, jotka Suomessa ovat vasta valmisteilla. Julkisen sektorin rooli tunnistettiin samalla tavalla ERA17-työssä. Tämä tarkoittaa julkisten rakennusten peruskorjaamisen noin kaksinkertaistamista nykyisestä. Iso haaste, mutta tällä luodaan osaamista ja markkinoita koko muun rakennuskannan korjaamiselle.

Olemme osaltamme nostaneet kaavoituksen merkitystä näkyviin ja onkin hyvä huomata, että ensimmäistä kertaa direktiivi tarttuu myös kaavoituksen energiatehokkuuteen. Se nimittäin vaatii, että kaikki yli 20 MW lämpövoimalaitokset tulee sijoittaa niin, että yhteistuotantolämpö voidaan käyttää rakennusten lämmitykseen. Tästä syntyy mielenkiintoinen tilanne teollisuuden osalta. Tämäkin vaatimus on vietävä kansalliseen kaavoitusjärjestelmään.

Direktiiviesityksessä velvoitettaisiin myös energian myyjät ja jakelijat säästämään asiakkaidensa siis myös tavallisen kuluttajan energiaa 1,5 % vuosittain. Jäsenmaille on kuitenkin jätetty vapaus saavuttaa vaadittu energiansäästö muilla keinoilla. Suomessa käytetyt energiansäästösopimukset voivat olla harkinnan arvoinen vaihtoehtoinen tapa energiayhtiöiden velvoitteelle, kyllä energiayhtiöillä on osaamista ja keinoja vaikuttaa asiakkaisiinsa. Vaadittu säästö pitää siis saada syntymään tavalla tai toisella.

Jäsenvaltioiden on lisäksi inventoitava vuoden 2014 alkuun mennessä julkisten rakennusten pinta-alatiedot ja energiatehokkuusluokitus rakennuskohtaisesti ja saatettava nämä tiedot julkisesti saataville.

Kaikkiin rakennuksiin vaaditaan myös loppuasiakkaiden energiamittareita, mikä Suomessa ei vielä ole toteutunut lämmön mittauksen osalta. Älykkäiden mittareiden avulla kulutus tehdään näkyväksi.

Direktiiviehdotus on linjassa Low2No-kehittelyn kanssa.

Kommentit:

Siirretty palvelu-uudistuksen yhteydessä vanhasta blogista
# re: EU pistää pökköä pesään
23. elokuuta 2011 1 0:35 by Jani Saarinen *2

Hyvä suunta, mutta poskettoman haastavaa. Korjausrakentamisen prosenttiraja tuntuu pähkähullulta, kaavoitukseen vaikuttaminen viisaalta, mutta miksi kaavoitusta ei ohjata liikenteen minimoinnin näkökulmasta? Ehdottomasti edullisin ja nopein tapa parantaa energiatehokkuutta on sen mittaaminen ja kulutuksen taustalla olevien tekijöiden ymmärtäminen. Miksi energiatehokkuuden mittaus ja seuranta ei kiinnosta edes julkishallintoa?