Arvioitu lukuaika 2 min

Huonoja liikeideoita on turha tukea

Julkaistu

Tämä kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynässä.

Suomalainen teknoyrittäjä on useasti todistettu taitamattomaksi kansainvälisessä myynnissä ja markkinoinnissa. Ratkaisuksi tarjotaan hissipuhekoulutusta mutta ei laajaa ajattelutavan muutosta. Sellaista kuitenkin tarvitaan, sillä todellisuudessa suomalaisessa teknoyrittäjässä ei liikemiehenä ole muuta vikaa kuin orientoitumisongelma.

Kun uusyrittäjä saa teknisen oivalluksen, hän hakee ideansa toteuttamiseen ensin julkista pääomaa. Julkisen pääoman odotetaan sitten vipuavan mukaan yksityistä pääomaa, jotta menestys voi alkaa. Missä vaiheessa kasvuyrittäjä paneutuu markkinatarpeen tutkimiseen ja tuotekehityksen suuntaamiseen sen mukaisesti?

Rahoitusjärjestelmämme ei kannusta yrittäjää havahtumaan asiakkaan ongelmaan vaan haastaa hänet debattiin biteistä ja pikseleistä. Yrittäjä on teknopuheita arvostavan ympäristömme kasvatti.

Edellinen Euroopan komissio nimesi markkinoiden suurimmaksi puutteeksi uusien yritysten pääoman niukkuuden. Nykyinen komissio on kirjannut suurimmaksi ongelmaksi tiedon puutteen – pääoman niukkuus onkin tämän seuraus. Kun yrittäjillä itsellään ei ole riittävästi tietoa oman liiketoimintansa hahmottamiseksi, heidän on vaikea vakuuttaa myöskään rahoittajia.

Komission täsmennys on jäänyt Suomessa vaille huomiota. Yritämme yhä sinnikkäästi paikata julkisilla pääomilla seurausta sen sijaan että puuttuisimme syihin.

Tieto, tekniikka ja yrittäjyys punnitaan ensimmäisessä kohtaamisessa yksityissijoittajan kanssa. Joillakin yrityksillä on ratkaisu ongelmaan, jota markkinoilla ei ehkä lainkaan ole. Joillakin yrityksillä on ratkaisu yhden asiakkaan ongelmaan ja sen perusteella muodostettu kuva maailmanmarkkinoista.

Jotkin yritykset ovat panostaneet sekä markkinatarpeen todentamiseen että siihen sopivan ratkaisun luomiseen. Uudet pääomat hakeutuvat parhaisiin kohteisiin.

Julkisen toimijan rooli alkuvaiheen yritysten kasvun vauhdittamisessa vaatii uutta ajattelua. Kasvuyritysten määrän lisääminen julkisen sijoitustoiminnan avulla ja perusteettomalla riskitasolla on huono lääke silloin, kun yrittäjiä vaivaa tiedon puute omasta liiketoiminnastaan.

Vastuuntuntoinen yksityinen sijoittaja arvostaa ensisijaisesti yrityksiä, joiden riskikynnys on markkinoiden hyväksymä. Julkisen pääoman vipuvaikutus jää heikoksi silloin, kun sillä yritetään perusteettomasti rohkaista yksityistä sijoittajaa ottamaan tavanomaista merkittävästi suurempi riski vain siksi, että mukana on valtion pääomaa.

Valtion varat voisivat olla paremmassa käytössä, jos niillä pyrittäisiin ensisijaisesti ruokkimaan systemaattista markkinatietoa ja liiketoimintaosaamista, jotka mahdollistavat menestyvät yritykset. Yksityinen sijoituskenttä bisnesenkeleineen ja rahastoineen hoitaa kyllä varmasti rahoituskelpoisten yritysten pääomahuollon alkurahoituksesta alkaen. Hyvät ansaitsevat rahoituksen.

Uusyritystoiminnassa on panostettava paljon nykyistä enemmän markkinatarpeiden tunnistamiseen, sillä nopea reagointi uuteen markkinamahdollisuuteen luo kestävän perustan kasvuyrittäjyydelle. Markkinatietoa pitäisi arvostaa vähintään yhtä paljon kuin teknistä osaamista, kun yritysten menestymismahdollisuuksia arvioidaan.

Tämä vaatii hyvää osaamista ja tahtoa julkiselta yritysrahoitussektorilta. Mukaan tulisi kytkeä myös yliopistot tutkimusresursseineen ja opinnäytevalintoineen. Lisäksi suurten ikäluokkien liiketoimintakokemukset pitäisi saada palvelemaan uusyrittäjyyttä.

Yksityisen ja julkisen sektorin osaamisen yhdistäminen on julkista pääomahuoltoakin tärkeämpi asia. Siten voimme löytää kestävän kehityksen aineksia pelkän julkisen riskirahan lisäämisen sijaan. Tässä olisi uudelle hallitusohjelmalle oikean kokoinen haaste.

Julkaistu