Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Saana Säilynoja

Julkaistu 13.04.2012

Hymyileekö koneteollisuuden arvoketju suomalaisille?

Kirjoittaja
 
Pekka Salmi

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen johtavat konealan yritykset ovat hyödyntäneet globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia mainiosti ja ovat hyvissä kilpailuasemissa. Toimiala on rakenteeltaan hyvin kansainvälinen. Meidän yritystemme henkilöstöstä on ulkomailla jo lähes puolet ja vastaavasti ulkomaisten tytäryritysten rooli Suomessa on huomattavan suuri.

Huolena on nostettu esiin Suomeen tehtyjen tuotantoinvestointien alhainen taso. Toisaalta aineettomat kehitysinvestoinnit ovat kompensoineet tämän pudotuksen ja kokonaisinvestointien taso on säilynyt hyvällä tasolla. Tämä vastaa mielestäni aika pitkälle suomalaisen yrityksen kilpailuaseman loogista kehittämistä. Meidän tehtaittemme rooli kytkeytyy uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tuotannon kasvu tapahtuu lähempänä markkinoiden kasvu- alueita. Yritysten tehtävärakenne muuttuu kehittämisen ja johtamisen suuntaan.

Työpaikkojen ja kansantalouden tulojen kannalta olisi tärkeää säilyttää myös vahva teollinen tuotanto Suomessa. Koneteollisuuden valmistusmaalla on suuri merkitys arvon jakautumiseen eri maiden välillä. Samalla, kun johtavat yritykset menestyvät globaalissa kilpailussa, on useilla pk-yrityksillä suuria haasteita. Ilman erikoistumista ja tuotteistettua osaamista ei arvoketjussa pärjää.

Huonosti menestyvien yritysten osuus kaikista yrityksistä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lähivuosina ainakin viidennes yrityksistä näyttäisi poistuvan markkinoilta huonon kannattavuuden takia. Arvoketjujen hajaantuminen kansainvälisesti on muuttanut kansallisten klustereiden rakenteita ja toimintaedellytyksiä.

Eurooppalainen koneteollisuus on kokonaisuutena edelleen globaali markkinajohtaja.  Erityisen hyvin viimeisen lamankin jälkeen ovat menestyneet saksalaiset, ruotsalaiset ja itävaltalaiset koneteollisuusyritykset.

Mitä voisimme oppia muilta Euroopan konemailta? Keski-Eurooppaan verrattuna meillä on suhteellisen vähän itsenäisiä keskisuuria vientiyrityksiä. Ruotsin koneteollisuudessa käytetään selvästi suomalaisia enemmän alan ulkopuolelta ostettuja palveluita ja tuotantopanoksia. Merkitseekö tämä sitä, että he osaavat muita paremmin yhdistää monialaista osaamista ratkaisuiksi? Itävallan yritykset menestyvät Saksan ja Keski-Euroopan osana.

Me pääsemme eurooppalaiseen integraatioon mukaan takamatkalta. Tuotantoinvestointien painopiste ja sitä kautta tehtaiden uuden- aikaisin kärki on kehittyvillä markkinoilla. Myös pienempien yritysten on toimittava globaalisti.

Haluan nostaa keskusteluun viisi koneteollisuuden menestystekijää:

• yrityskohtaiset kilpailukykytekijät ovat globaalissa kilpailussa ratkaisevia

•  eurooppalainen ja suomalainen toimintaympäristö tarjoavat hyvät edellytykset osaamiseen perustuvalle koneteollisuudelle

•  keskisuurilla perheyrityksillä on Suomessa suuri kasvupotentiaali

• kestävän  kehityksen haasteet ohjaavat  yhä enemmän teollista kehitystä – energia- ja materiaalituottavuus ovat tärkeitä teollisuuden kilpailutekijöitä

•  loppuasiakkaan syvällinen ymmärtäminen ja siihen liittyen yhteistyössä tapahtuva arvon muodostaminen muuttaa arvoketjuja ja saattaisi olla uusi nouseva tuottavuuden aalto.

Tuore tutkimus: Kenelle Arvoketju hymyilee? – Koneteollisuus globaalissa kilpailussa. Mika
Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila. Taloustieto Oy, 2012 helmikuu. Kirjaa voi tilata
Sitrasta, sirpa.hotti@sitra.fi, puh. 050 369 9983

 Kirjoitus on julkaistu Teknologiateollisuuden TRIOplus-lehdessä 1/2012