Arvioitu lukuaika 2 min

Iikka Lovio: Oikeudenmukaisuus, onnellisuus ja osallisuus

Julkaistu

Moi! Olen Iikka Lovio. 28-vuotias valtiotieteiden maisteri, yrittäjä ja järjestötyöntekijä. Tein sosiaalipolitiikan gradun aikapankkijärjestelmästä, jossa tutkin Stadin Aikapankin jäseniä. Nyt teen toiminimen kautta vertaistuotantoon ja aikapankkeihin liittyvää konsultointia ja koulutusta. Seuraan Time Banking UK ja US -järjestöjen toimintaa, diggaan Kallio-liikkeestä ja mun pojasta. Vuoden 2011 olen tutkinut asukasdemokratiaa ja naapuriapu-aikapankin toimintaa Demos Helsingin HOAS-laboratorio-hankkeessa. Mentoroin Havukoskella eläkeläisten pyörittämää palveluiden vaihtopiiriä. Syksyllä aloitin määräaikaisen työn Kaakkois-Helsingin mielenterveysseurassa. Kehitän kolmena päivänä viikossa osallistavaa mielenterveystyötä, yhdistyksen viestintää ja strategiaa. Vapaa-ajalla luen onnellisuustutkimusta ja käyn kalassa. Jos joku tekee jotain, mistä tykkään, yritän lyöttäytyä mukaan, oppia ja olla avuksi.

Olen kiinnostunut demokratiasta oikeudenmukaisuuden, onnellisuuden ja osallisuuden näkökulmista. Mikä on oikeudenmukaista? Miten tehdään hyviä päätöksiä, millä tietopohjalla ja kuka niitä tekee?

Suurin haaste on lisätä osallisuuden tunnetta: “olen mukana ja toiminnallani on merkitys”. Osattomuuden tunne näkyy protestiääninä vaaleissa ja viheliäisinä sosiaalisina haasteina. Oletamme poliitikkojen ratkovan näitä ongelmia. Viralliset poliittiset elimet ovat kuitenkin vain osa ratkaisua. Meidän on tunnustettava, etteivät poliitikot, valtio ja markkinat yhdessä kykene ratkaisemaan kaikkia tulevaisuuden haasteita. Meidän on opittava tunnistamaan paremmin ihmisten arkipäiväisen osallistumisen merkitys demokratian toteutumiselle ja arvostamaan osallistumista.

Tarvitsemme rakenteita ja menetelmiä, joilla teemme paremmin näkyväksi ihmisten oman toiminnan vaikutukset omaan ja lähiympäristön elämään. On lähdettävä siitä, että jokainen on tärkeä omilla olemassa olevilla taidoilla ja voimavaroilla. Jokaisella on käytössään 24 tuntia vuorokaudessa. Se miten ihmiset käyttävät tuon ajan, on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys.

Paljon hyvää on jo meneillään. Kiinnostavia koti- ja ulkomaisia kokeiluja, hankkeita ja ruohonjuuritason käytäntöjä pitää tehdä näkyviksi. Tarvitsemme paljon erilaisia, konkreettisia ja mittaluokaltaan vaihtelevia kokeiluja. Hyvän elämän ja demokratian prototyyppeja halukkaille kopioitaviksi ja omiin tarpeisiin jalostettaviksi.

Demokratiaa lisätään tehokkaimmin vahvistamalla niiden toimintamahdollisuuksia, jotka kokevat itsensä tällä hetkellä eniten ulkopuolisiksi. Meidän on tuettava kansalaisten osallistumista mielekkääseen toimintaan, joka vahvistaa luottamusta yksilöiden välillä. Lisääntyvä luottamus kasvattaa toisten ihmisten kunnioitusta ja tätä kautta halua toimia yhdessä tärkeäksi koettujen asioiden puolesta.

Sikäli kun valtiolla on tehtävä, sen on oltava onnellisuuden kasvattaminen. Minulle uusi demokratia tarkoittaa laadullisesti parempaa julkista sektoria ja palkkatyötä laajempaa työn käsitettä. Sellaisia asioita, kuin turvallisuus, terveys tai koulutus ei voida toimittaa samalla logiikalla kuin pizzaa. Ne syntyvät moniuloitteisen kanssakäymisen ja yhdessä tekemisen tuloksena – ei kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kansalainen ei ole asiakas vaan yhteistyökumppani. Meillä on jo kaikki, mitä tarvitsemme, jotta saavutamme haluammamme: ihmiset.

Julkaistu