blogit
Arvioitu lukuaika 4 min

Ilmastobisnestä Vancouverissa

Jouni Keronen blogasi Kanadan pääministerin isännöimästä GLOBE-konferenssista, jossa yli 2000 vaikuttajaa 50 maasta jakoi kokemuksia ilmastoliiketoiminnan kehittämisestä.

Kirjoittaja

Julkaistu

Pääministeri Justin Trudeaun isännöimään GLOBE-konferenssiin osallistuivat Kanadan provinssien pääministerit ja ympäristöministerit sekä yli 2000 kansainvälistä ilmastovaikuttajaa ja -johtajaa noin 50 maasta. Maaliskuun 2.-4. päivänä pidetyssä konferenssissa jaettiin kokemuksia ilmastoliiketoiminnan kehittämisestä sekä luotiin uusia liiketoimintakumppanuuksia. Myös Suomi oli hyvin edustettuna: Nesteen toimitusjohtaja Matti Lievonen sekä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri keynote-puhujina sekä kymmenkunta meitä muita kehittämässä yhteistyökuvioita.

Konferenssissa tuli selvästi esille, että ilmastoasioissa pitkän konservatiivisemman kauden jälkeen Kanadalla on nyt uusi vaihde päällä, ja tarve kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen on suuri. Täältä löytyvät yhteenveto Kanadan ilmastotoimista ja yhteenveto pääministeri Justin Trudeaun avauspuheesta.

Kanadan ”emission gap” eli ero tavoitteiden ja toteutuman välillä on yksi maailman suurimmista. Uuden hallituksen myötä tätä eroa aletaan nyt kuroa kiinni. Tavoitteiden kunnianhimo näkyy hyvin mm. öjyntuottajaprovinssi Albertan tilanteessa. Siitä huolimatta, että Alberta tuottaa yli 60 % Kanadan primäärienergiasta ja on suurin fossiilipolttoaineitten tuottaja, provinssi on laatinut erittäin progressiivisen suunnitelman päästöjen vähentämiseksi. Ensimmäinen vaihe on hiilenpoltosta luopuminen 2030 mennessä. Muutos on suuri: vuonna 2014 jopa 44 TWh eli 55 % sähköstä tuotettiin hiilellä (vrt. Suomi ~8 TWh ). Tarkempia tietoja Albertan suunnitelmista löytyy CBC:n uutisesta ja energiaymmärrystä lisäävän Energy Exchangen koosteesta.

Konferenssin ohessa pidetyssä kokouksessa provinssien ministerit sitoutuivat Kanadan ilmastotavoitteisiin ja käyttämään ja kehittämään CO2-hinnoittelua transformaation vauhdittamiseksi, joskaan ehdotettua maanlaajuista CO2-pohjahintaa ei hyväksytty. Katso pääministeri Trudeaun yhteenveto provinssien pääministerikokouksesta YouTubesta.

Konferenssin aikana saatiin myös hyviä uutisia USA:sta, kun Oregonissa hyväksyttiin laki, jossa osavaltio päätti luopua hiilivoimasta kokonaan 2035 mennessä. Tällä hetkellä noin kolmannes Oregonin sähköstä (~60 TWh) tehdään hiilellä.

Kanadan lisäksi konferenssissa esiteltiin laajalti Aasian mahdollisuuksia. Kiinan koneteollisuusjärjestön (CAMIE) pääjohtaja Wang YiNing kertoi, että uuden viisivuotissuunnitelman mukaan Kiina tulee investoimaan pelkästään vähähiilisiin ratkaisuihin 6.300 miljardia dollaria 2030 mennessä, josta energiatehokkuuteen 2.300 miljardia ja tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoon 1.700 miljardia. Kiinan CO2-vähennysmarkkinat ovat täten keskimäärin 420 miljardia dollaria vuodessa. Lisätietoja Kiinan transformaatiosta löytyy Grantham Instituten artikkelista.

Kaupunkien keskeinen rooli ilmastonmuutoksen ratkaisussa ja liiketoiminnan vauhdittajina oli myös esillä useissa sessioissa. Päätöspäivä avattiin sessiolla, jossa Vancouver, Kööpenhamina ja Helsinki esittelivät suunnitelmiaan. Tämän hetken johtavaksi ”green cityksi” arvioidun Kööpenhaminan pormestari Frank Jensen kertoi Kööpenhaminan tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2025. Vancouverin pormestari Gregor Robertson kertoi, että Vancouver tähtää 2020 mennessä mm. vihreiden työpaikkojen kaksinkertaistamiseen ja ”greenest city” ykkössijaan. Helsingin Pekka Sauri kertoi kaupungin tähtäävän hiilineutraaliin joukkoliikenteeseen 2020 mennessä. Sessio sai paljon huomiota, kuten mm. National Observer -lehden artikkeli osoittaa. Hienoa, että olemme johtajien joukossa.

Konferenssissa järjestettiin myös korkean tason sessio kiertotaloudesta, jossa esiintyivät mm. EU:n entinen komissaari Janez Potocnik ja Nesteen toimitusjohtaja Matti Lievonen. Nykyisin UNEP:in Resource Efficiency paneelin johtajana toimiva Potocnik esitteli tarvetta siirtyä kiertotalouteen.

”Viimeisen sadan vuoden aikana maailman väkiluku on kasvanut 3,7-kertaiseksi. Rakentamiseen tarvittavien luonnonvarojen käyttö on samalla aikavälillä kasvanut 34-kertaiseksi, malmien ja mineraalien 27-kertaiseksi, fossiilisten polttoaineitten 12-kertaiseksi ja kasvihuonekaasupäästöt 13-kertaiseksi. Kun väkiluvun ennustetaan kasvavan edelleen 1,5–2,0 miljardilla, muuttuu nykyinen tapa käyttää luonnonvaroja lineaarisesti eli ”kaivaminen tai pumppaaminen maasta à valmistus à käyttö à jätteen toimitus kaatopaikalle” nopeaan tahtiin kestämättömäksi. Tulemme siirtymään lineaaritaloudesta kiertotalouteen, jossa suurin osa luonnonvaroista hyödynnetään useita kertoja uudelleen eikä kaatopaikoille toimiteta jatkossa juuri mitään. Potocnikin tuore esitys kiertotaloudesta löytyy Muuttuva kasvu -konferenssin aineistoista.

Matti Lievosen esittelemät Nesteen uusiutuvan dieselöljyn ratkaisut havainnollistavat hyvin tätä muutosta. Perinteinen fossiiliöljy on korvattu ominaisuuksiltaan korkealaatuisemmalla, mm elintarviketeollisuuden jätteistä ja uusiutuvista bioraaka-aineista tehdyllä ns. toisen sukupolven biodieselillä. Hänen esityksensä herätti paljon kiinnostusta.

Keskustelimme päätöspäivänä suomalaisten osallistujien kanssa konferenssin annista. Yhteinen johtopäätös on, että Kanada tarjoaa maana merkittävät mahdollisuudet myös suomalaisille ilmastoratkaisuja toimittaville yrityksille sekä myös laajempia kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia. Maa tarvitsee ratkaisuja mm. rakennusten ja teollisuuden energiatehokkuuteen, liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä fossiiliteollisuuden uusiutumiseen. Havaitsin itse myös useissa Kanadan provinsseissa, mm. Ontariossa ja Brittiläisessä Kolumbiassa, olevan kanssamme samantapaista ajattelua ilmastoasioitten suhteen, mikä antaa mahdollisuuden myös yhteistyön tiivistämiseen poliittisella tasolla.

GLOBE-konferenssiin osallistuivat edellä mainittujen lisäksi myös Mari Pantsar ja Tiina Kähö Sitrasta, Simo Honkanen Neste Oyj:stä, Jussi Manninen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Iina Oilinki Helsingin kaupungilta. Yhteistyökuvioiden kehittämisessä meitä avusti kanadansuomalainen Monica Sippola Ecoconsultingista.