archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Jatkuuko hyvän kierre energiatehokkuudessa?

Kirjoittaja

Julkaistu

Yhdyskuntien ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisen tavoitteet ja teot saatiin viime vuosien aikana hyvän kierteeseen. Viimeisenä kesän alussa innostusta nosti uusi hallitusohjelma. Se muisti mm. nollaenergiarakentamisen tiekartan laatimisen, korjausrakentamisen, rakennusvalvonnan uudistamisen, energiatehokkuuden huomioimisen maankäytön suunnittelussa, yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, energianeuvonnan edistämisen, uusiutuvan energian innovaatiot monella tapaa ynnä muuta.

Nyt jos koskaan tarvitaan kehittämispanoksia rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Uudisrakentamisen tiikerinloikkaa ollaan ottamassa uusilla määräyksillä ja hyvillä esimerkeillä. Sen rinnalle on nousemassa odotetusti korjausrakentaminen ja erityisesti vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen. Viime vuosien mantra on Suomessa ollut, että rakennusten korjausvelka vaan kasvaa ja vanhan rakennuskannan korjaamisen vauhti tulisi kaksinkertaistaa. Tömppä-palkinnon saanut ROTIkin tästä on muistuttanut.

Uuden hallituksen budjetti antaa toisenlaisen viestin. Ympäristöministeriöltä leikataan 35 M€ pois energiakorjauksista. Viimevuosina aivan välttämätön 1,5 M€:n vuosittainen tutkimusraha poistuu kokonaan. Siis tutkimusbudjetiksi olisi tulossa 0 euroa! Kokonaisuutena ministeriön rakennetun ympäristön yksikön budjetti pienenee noin 40 prosentilla.

Myös kotitalousvähennys pienenee ja TEM:n mahdollisuudet rahoittaa energianeuvontaa supistuvat. EU:n direktiiviluonnoskaan julkisen sektorin rakennusten korjaamisen lisäämiseksi ei kelpaa. Tietenkin hyvä, jos tavoitteisiin päästään ilman EU-piiskaa. Direktiiviehdotus antaa kyllä mahdollisuuksia kansalliseen säätöön. Sehän tarkoittaa, että korjataan 3 % niistä julkisista rakennuksista, jotka eivät täytä korjausrakentamisen vähimmäisvaatimuksia. Ne meiltä puuttuvat. Nyt tarvitaankin kehityspanoksia juuri näiden määrittelyyn. Niillä määritetään, kuinka suuresta rakennuskannasta 3 % lasketaan.