archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Jos et halua polkea koko työmatkaa, taita fillarilla siitä edes osa!

Julkaistu

Pyöräily mielletään edelleen usein vain liikunnaksi – ei osaksi liikennettä. Tässä voisimme ottaa oppia esimerkiksi Kööpenhaminasta, jossa pyöräilyn kulkutapaosuus on yksi länsimaiden suurimpia. Pyörällä pääsee halutessaan kovaa ja kauas – mutta sillä voi ajella myös leppoisasti paikasta toiseen.

Kaupunkiliikennettä ja liikkumista kehitetään jatkuvasti. Uusimpia uudistuksia ovat entistä laajemmalle alueelle levinneet kaupunkipyörät ja pyörien kuljettamisen salliminen raideliikenteessä myös ruuhka-aikoina. Samalla uusia pyöräteitä rakennetaan koko ajan – ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukkaat saivat nauttia viime talvena sulista pyöräteistä.

Miten ihmisiä saataisiin innostettua vieläkin enemmän pyöräilemään? Hyvät pyörätiet ja väylät ovat oleellisessa asemassa. Kaikkein merkittävintä ei edes ole se, kuinka monta kilometriä pyöräteitä on. Sen sijaan koko pyöräilyinfrastruktuurin laatu vaikuttaa eniten siihen, kuinka houkuttelevana ihmiset pyöräilyä pitävät. Helsingissä tästä on loistava esimerkki: baana. Se on positiivinen piristys Suomessa, ja nyt monet kaupungit ovat suunnittelemassa ja toteuttamassa omia pyöräilyn ”laatukäytäviään”, joissa pyörällä pääsee etenemään sujuvasti ja turvallisesti.

Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on todella kova, ja sen saavuttamiseksi tarvitaan useita samanaikaisia muutoksia liikennejärjestelmässämme. Lyhyillä matkoilla vaihtaminen autosta pyörään olisi yksi helppo askel kohti vähähiilistä liikkumista.

Pyörällä pääset nopeammin

Pyörä on todettu useissa tutkimuksissa nopeimmaksi tavaksi liikkua kaupunkiseuduilla muutaman kilometrin matkoja. Tällä hetkellä joka toinen pääkaupunkiseudulla asuva polkisi töihin noin puolessa tunnissa tai alle sen. Kahdella kolmanneksella pyörämatka olisi alle 45 minuuttia.

Nekin, joilla matka on pidempi, voisivat hyödyntää pyörää osana matkaansa. Joko omaa pyörää tullessaan esimerkiksi juna-asemalle, josta sen voi jopa ottaa mukaan ja jatkaa matkaa polkien taas määränpäässä. Tai vastaavasti kaupunkiin tultuaan voisi jatkaa matkaa kaupunkipyörällä. Näin muodostuisi matkaketju, jossa pyörä toimii yhtenä kulkutapana. Osalle pyörän kuljettaminen kulkuneuvossa voi olla haaste, mutta näissä tapauksissa taittopyörä voi tarjota varteenotettavan ratkaisun.

Nykyään meistä suomalaisista vain pieni osa täyttää UKK-instituutin terveysliikuntasuositukset. Suositusten mukaan meidän tulisi liikkua vähintään 2,5 tuntia edes hieman hengästyen viikossa. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa pitäisi harrastaa kaksi kertaa viikossa. Miksi emme siis hyödyntäisi ainakin osaa työmatkoista noiden tavoitteiden saavuttamiseen? Kahta ja puolta tuntia ei tarvitse liikkua kerrallaan – minuutteja voi kerätä vaikka 10 minuutin pätkissä.

Pelillistäminen ja leikkimieliset kilpailut voivat myös vaikuttaa matkakäyttäytymiseemme. Nyt jo monta vuotta toiminut kilometrikisa on lisännyt osallistujien pyöräilyä, kun joukkueet kisaavat kilometrimäärässä toisiaan vastaan, mutta myös joukkueen sisällä saadaan leikkimielinen kisa, josta voidaan keskustella aamukahvipöydissä.

Jos matka töihin on liian pitkä ainakin aloittelevalle pyöräilijälle eikä matkan ketjuttaminen usealle kulkutavalle onnistu, niin yksi ratkaisu voi olla sähköpyörä. Erilaisia ja erilaiseen tarkoitukseen suunniteltuja sähköpyöriä on markkinoilla jo paljon ja myös niiden hinnat vaihtelevat. Ellei välttämättä halua investoida kokonaan uuteen pyörään, voi oman ajokkinsa sähköistää jälkiasennettavalla paketilla.

Monet pitävät henkilöautoa itsestäänselvyytenä kauppamatkoilla, vaikka kauppa olisikin vain maksimissaan muutamien kilometrien päässä. Autolla kauppatavarat kulkevat vaivattomasti, mutta myös polkupyöriin on saatavilla erilaisia tavarakuljetukseen tai pienten lasten kuljettamiseen tarkoitettuja ratkaisuja. Erilaisia vaihtoehtoja ja malleja löytyy useita – jossain tavaraa kuljetetaan polkijan edessä ja jossain takana.

Perheellisille lasten kuljettamiseen suunnitellut pyöräperäkärryt ja tavarapyörät voivat tarjota ketterän ratkaisun lähialueella liikkumiseen. Nykyaikaiset kärryt kulkevat kevyesti pyörän perässä ja ne kytkee pyörään helposti. Kärryjä on olemassa yhdelle lapselle tai useammalle, ja moniin kärryihin mahtuu lapsen lisäksi myös runsaasti tavaraa.

Pyöräily sopii moneen eri tarkoitukseen, joten kannustamme sinua tarttumaan pyörää sarvista ja nauttimaan kesästä pyöräilyn merkeissä!

Merja Penttinen, tiiminvetäjä
Lasse Nykänen, tutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT