sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Olen 40-vuotias strategisen kehittämisen, koulutuspolitiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ammattilainen. Koulutustaustaltani olen tuotantotalouden diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori Aalto-yliopistosta. Opinnoissani syventymiskohteita ovat olleet yritysstrategia, laadunohjaus ja tulevaisuustutkimus. Väitöstutkimukseni keskittyi tekniikan korkeakoulutuksen strategiseen kehittämiseen erityisesti yhteisöllisen oppimisen ja sidosryhmäyhteistyön näkökulmista www.tek.fi/engineeringfuture.
Työskentelen tällä hetkellä Tekniikan akateemiset TEKin www.tek.fi johtoryhmässä vastuullani yhteiskunnallisen vaikuttamisen johtaminen koulutus- ja työvoimapolitiikassa, asianomaisen yksikön esimiestehtävät sekä strategiseen kehittämiseen liittyviä eritystehtäviä.
Minulle on tärkeää tehdä työtä, jonka koen yhteiskunnallisesti merkitykselliseksi, pääsen työssäni luomaan uutta ja yhteisössä on innostava yhdessätekemisen meininki. Uskon, että korkea teknologinen osaaminen ja kyvykkyys sen hyödyntämiseen ovat keskeisiä elementtejä hyvinvoinnin ja kestävän talouden rakentamisessa. Sitran kestävän talouden foorumiin osallistuminen on minulle yksi keino työskennellä paremman tulevaisuuden hyvinvoinnin puolesta.
Eräs kriittinen tekijä sen kannalta miten pystymme lisäämään tuottavuutta tehtävärakenteiden muutoksen kautta on työvoiman systemaattista osaamisen kehittämistä tukevat yhteiskunnan ja työelämän rakenteet. Esimerkkejä meneillään olevista kehittämishankkeista ovat aikuiskoulutuksen rahoitusperustan vahvistaminen kansalaisten henkilökohtaisten koulutustilien kautta, laki osaamisen kehittämisestä, opintovapaalain uudistaminen sekä täydennyskoulutustarjonnan kehittäminen niin sanottujen laajojen osaamiskokonaisuuksien kautta.
Perusedellytys sille, että edellälistatut työelämän ja koulutusjärjestelmän kehittämishankkeet etenevät on luottamus yhteiskunnassa eri toimijoiden kesken. Lyhytnäköinen optimointi kenen tahansa etujen puolesta johtaa kansakunnan kannalta kestämättömään tilanteeseen.
Vierailin eilen Aristotle University of Thessalonikissa (ATU) tutustumassa kreikkalaisen insinöörikoulutuksen nykytilaan ja toimintamahdollisuuksiin vuodesta 2009 50%:lla heikentyneen julkisen rahoituksen kanssa . Yliopisto sijoituu arvostetussa Shanghai rankingissä insinööritieteiden osalta sjoille 101 – 150 http://www.shanghairanking.com/Institution.jsp?param=Aristotle%20University%20of%20Thessaloniki . Vertailun vuoksi todettakoon, että Aalto yliopiston vastaava sijoitus teknillisissä tieteissä on 151 – 200 http://www.shanghairanking.com/Institution.jsp?param=Aalto%20University . ATU on teknologisella osaamisellaan Kreikalle merkittävä vahvuustekijä. Nykyinen rahoituksen taso tosin halvaannuttaa vakavalla tavalla yliopiston toimintaa ja uusia rahavirtoja on löydyttävä lähitulevaisuudessa tai laatu laskee.
Keskusteluissa ATU:ssa nousi selvästi esiin, että eräs keskeinen ongelma rakentaa Kreikalle osaamiseen perustuvaa uutta talouden pohjaa on luottamuksen puute toimijoiden kesken. Kansa ei luota poliittisiin päättäjiin. Yliopistot eivät luota opetusministeriöön. Yliopistojen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on vähäistä ja osin jopa pannassa. Ilman luottamusta kansallisten suunnitelmien rakentaminen ja toteuttaminen on mahdotonta.
Pidetään huoli siitä, että Suomi onnistuu vahvistamaan kestävän talouden perustaa keskinäisen luottamuksen, yhteistyön ja yhteisöllisen oppimisen kautta. Uskallusta on oltava myös uudistaa rakenteita katsoen kokonaisuutena kansakunnan etua globaalissa taloudessa. Korkeaan osaamiseen on investoitava varsinkin nykyisessä rakennemuutoksessa. Innovaatiojärjestelmän on oltava entistäkin vaikuttavampi ja ketterämpi. Suuri osa uusista työpaikoista syntyy pk-sektorille, joten yrittäjyyden edistäminen laaja-alaisilla keinoilla nousee keskeiseen asemaan kansantaloudessa.
Kirjoittaja on yksi Sitran kestävän talouden foorumin osallistujista.