Tiistai oli Elinvoima-studioviikolla kenttäretkipäivä. Maahanmuuttajien työllistymistä pohtivalla ryhmän kolmelle jäsenelle se oli erityisen erityinen. Heille ei kerrottu retken kohdetta tai luonnetta etukäteen. Syy oli se, että kyseessä oli "pedagoginen performanssi", jonka oli järjestänyt Ahmed Al-Nawas, Valtion taidemuseon monikulttuurisuusasiantuntija.
Retki suuntautui Itä-Helsinkiin, jopa kliseiseen kaupunginosaan Kontulaan ja Itäkeskukseen. Siellä Elinvoima-ryhmän jäsenet Pirkka Aunola Ylestä, Juha Kostiainen Sitrasta sekä kirjailija Alexandra Salmela kohtasivat muutaman tunnin aikana "sattumalta" joukon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Retki oli käsikirjoitettu etukäteen, osin jopa keskusteluja myöten. Se oli sekoitus todellisuutta ja luotua hypertodellisuutta.
Matkalla tavattiin ensimmäisenä Sophia Yussif, Britanniassa syntynyt somalialaistaustainen lastenpsykologi. Hänen kanssaan keskustelu käsitteli identiteettiä, jonka Yussuf muistutti olevan paikkaan sidottu.
"Täällä Suomessa identiteettini on eri kuin Britanniassa", hän kertoi Kontulan ostoskeskuksessa sijaitsevassa palestiinalaisessa Al Zobeidi -ravintolassa.
Yussuf, Al-Nawas ja mukana ollut Miriam Attias, Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osaston suunnittelija veivät keskustelun kirjaan, jonka on kirjoittanut Suomessa asuva kirjailija Hassan Blasim. Kirjassa on muun muassa hauska tarina irakilaisesta miehestä, joka muuttaa nimensä Hollannissa Carlos Fuenteksi, koska hän haluaa sulautua joukkoon.
Ja kuinka ollakaan, ravintolaan astuu seuraavaksi sisään itse kirjailija!
Matka vei vielä Itäkeskuksen ulkopuolella istuskelleiden romanien ja suomalaisten laitapuolen kulkijoiden ohi – sitä tosin ei ollut täysin suunniteltu etukäteen. Itäkeskuksen "vanhalla puolella" ryhmä käy vielä etnisten ruokien kaupassa, ennen kuin päätyy keskustelemaan Khadar Ahmedin kanssa. Hän on nuori suomensomalialainen itseoppinut elokuvakäsikirjoittaja, jonka kirjoittama elokuva on kuvattu somalialaisten suosimassa kahvilassa.
Tiivis ja mielenkiintoisten kohtaamien täyttämä iltapäivä oli ryhmäläisille silmiä avaava kokemus.
"Itse en ollut tajunnut, kuinka vaativaa monille maahanmuuttajataustaisille voi olla päästä tekemään sitä mitä oikeasti osaa ja haluaa, käyttämään luovuuspotentiaaliaan. Tukea voi olla vähän tarjolla, koska esimerkiksi vanhemmilla voi olla sinänsä realismiin pohjautuvia kokemuksia, että paras olisi kouluttautua esimerkiksi lähihoitajaksi eikä pyrkiä elokuvaohjaajaksi. Nyt näin hyviä esimerkkejä, kuinka moni oli ottanut aloitteen omiin käsiin ja edennyt elämässään, vaikka se onkin niin haasteellista", Juha Kostiainen sanoo.
"Tällainen kokemus autenttisessa ympäristössä ja eritaustaisten ihmisten tapaaminen pitäisi kuulua ehdottomasti uusien kaupunginvaltuutettujen ja kansanedustajienkin koulutusohjelmaan."
Myös Ylen Pirkka Aunola oli vaikuttunut retken elämyksellisyydestä.
"Vain sellainen voi synnyttää oivalluksia, joita kukaan ei ole suunnitellut."
Hänelle retki vahvisti viikon aikana syntynyttä näkemystä, että maahanmuuttajien asia on kaikkien suomalaisten asia – myös niiden, jotka eivät esimerkiksi tunne yhtään maahanmuuttajaa.
"Kukaan ei voi ikään kuin ulkoistaa itseään."
Päivän lopuksi ryhmä sai lahjan: Helsingin viralllisen kartan. Siinä on koko Helsinki – paitsi ei Itä-Helsinkiä.