Arvioitu lukuaika 2 min

Kilpailu ympäristöteknologiamarkkinoilla kovenee - riittääkö Suomen panostus?

Kuva: Miikka Pirinen

Kirjoittaja

Jukka Noponen

Julkaistu

Loppusuoralla oleva Sitran Ympäristöohjelma on saanut Suomen Cleantech-kartalle ja cleantechin Suomen kartalle – tietoisuus on nyt laajalti olemassa. Tietoisuus ympäristöliiketoiminnan mahdollisuuksista on kuitenkin maailmanlaajuista. Kilpailu on kovenemassa. Viimeisin viesti saatiin tällä viikolla, kun Japanin pääministerin neuvonantaja, professori Kiyoshi Kurokawa linjasi Sitran seminaarissa Japanin tavoitteita. Japani on asettamassa ympäristöteknologian ja -liiketoiminnan koko taloutensa veturiksi. Siellä on samantapaista mentaliteettia kuin Suomessa: se tehdään mitä luvataan. Eli japanilaiset jatkavat voimallisesti panostustaan cleantech:iin.

Japani on selvittänyt myös, miten vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosentilla. Olen ymmärtänyt heidän kehittävän ohjelmaa, joka tulee syvällisesti vaikuttamaan kaikkiin yhteiskunnan alueisiin ja rakenteisiin. Olemme kutsuneet tohtori Junichi Fujinon Japanin ympäristöntutkimusinstituutista ensi marraskuussa esittelemään Japanin tiekartan hiiliniukkaan yhteiskuntaan. Japani ei ole suinkaan ainut maa, joka asettaa korkeat tavoitteet ilmastopolitiikalle. Vauhti on maailmalla kova, eikä meillä ole varaa jäädä seurailijan rooliin.

Yhdyskuntasuunnittelu on tiettävästi yksi väline Japanin tiekartalla. Vanhana yhdyskuntasuunnittelijana olen pannut merkille, että tälle alueelle ei ole ollut Suomessa halukkaita tarttujia. Ihmettelen yhdyskuntasuunnittelun voimattomuutta ja unohtumista alkavissa ilmastotalkoissa. Eikö yhdyskuntasektorilta löydy ympäristöliiketoiminnan vetureita ja uusia muutosvoimia, ja jääkö yhdyskuntasuunnittelu liian vaikeasti hallittavana alueena vaille ansaitsemaansa huomiota? Käytännössä rakentaminen jatkaa hajautumistaan aiheuttaen entisestään pitempiä verkostoja, piteneviä työmatkoja, lisääntyvää liikennettä ja kasvavia hiilidioksidipäästöjä.

Yhdyskuntarakenteella on suuri merkitys energian kulutukseen. Suomen energiakulutuksesta menee yhdyskuntarakenteeseen lähes puolet, pääasiassa tilojen lämmitykseen, liikenteeseen ja rakennusten sähköön. Tällä alueella on paljon innovaatiopotentiaalia, mutta tiedon ja ideoiden muuttaminen käytännöksi näyttää vaikealta. Erilaiset tekniset innovaatiot esim. lämmitysratkaisuissa ja talotekniikassa ovat tärkeitä, mutta eivät tuo muutosta itse hajautumisongelmaan.

Yhdyskuntarakenteen uusiutuminen on hidasta kuten sen ohjaaminenkin kaavoituksella. Siihen liittyy mm. asunto- ja maapolitiikkaa, verotusratkaisuja, kuntarakenteen uudistaminen ja lukuisien toimijoiden viidakko. Tähän on vaikea tarttua. Kuitenkin yhdyskuntasuunnittelussa tehtävillä päätöksillä on todella pitkän linjan vaikutuksia, ne ovat isoja ja kalliita ratkaisuja ja siksi sitä tärkeämpiä tehdä oikein.

Kirjoittaja

Jukka Noponen

Julkaistu