Kuva: Tero Takalo-Eskola

Julkaistu 09.12.2016

Kinkkuauto on arkea, entä kehitysyhtiö?

Joulukinkun rasvalla valmistetusta dieselistä kulkeva auto tuo kiertotalouden luultavasti paremmin mieleen kuin kehitysyhtiö-termi, vaikka molemmat siihen liittyvätkin. Älykkäiden kaupunkien ratkaisuja pohdittiin marraskuussa Kalasataman Kattilahallissa järjestetyssä Smart City 2016 –tapahtumassa.

”Smart city” määritellään usein älykkääksi kaupungiksi, joka käyttää yhä enemmän turvallisesti asioiden internetiä (IoT). Se puolestaan lisää kaupungin tiedonkeruuta sekä helpottaa ja nopeuttaa toimivuutta. Kiertotalouteen läheisesti liittyvät aiheet, kuten liikennepäästöjen vähentäminen, resurssitehokkuus, uusiokäyttö ja sivutuotteiden hyötykäyttö, olivat myös esillä tapahtuman puheissa.

Esiintyjinä Kattilahallissa oli kaupunkeja sekä yrityksiä, ja yleisönä molempien puolten toimijoita. Osa puheenvuoroista inspiroi ja sai kiinnostumaan lisää, kun osa taas jätti kylmemmäksi teknisyydellään ja jopa pessimistisellä tulevaisuudenkuvallaan.

Muutamia kiertotalouden mahdollistajia oli paikalla, kuten Sitra ja esimerkiksi Neste, joka toi kiertotaloutta muita enemmän esille uusiokäytön muodossa sekä tulevaisuudenkuvalla sähköautoista. Vaikka itse olenkin vegaani, tai ehkä juuri siitä syystä, oli liharuoasta syntyvän rasvajätteen käyttäminen biodieselin tekoon mielenkiintoista. Siirtymävaiheen ratkaisu on vähentänyt San Franciscossa hiilidioksidipäästöjä puolella, mikä on hienoa. Kemianteollisuus yhdessä muun muassa Nesteen kanssa järjestää joulun aikaan kampanjan, jossa kuka tahansa voi viedä joulukinkun ylijäämärasvat keräykseen, josta se päätyy uusiokäyttöön. Joulukinkun avulla liikenteessä kulkeva auto on jollain tavalla huvittava ajatus, mutta onneksi myös kasvistuotteiden kirjo on lisääntynyt huomattavasti, vaikka sitä joulukinkkuakin syödään. Ja juuri tällaiset kansalaisia osallistavat asiat tuovat kiertotaloutta lähemmäs jokapäiväistä elämää, johon pystyy samastumaan, ja silloin tuntee tekevänsä jotain.

Sitran Kiertotalous-avainalueen johtava asiantuntija Kari Herlevi puolestaan otti osaa Smart Talks -paneelikeskusteluun, jossa puheenjohtaja alusti aihettaan muutaman minuutin ajan, ja osallistujat jatkoivat pienryhmissä 7,5 minuutin verran. Sen jälkeen asiantuntija kertoi vielä oman näkemyksensä asiaan. Herlevi puhui lyhyesti otsikolla Kaupungit kiertotalouden mahdollistajana, ja herätteli keskustelua kysymyksellään: ”Mikä estää alueellisia kehitysyhtiöitä kokoamasta oman seutunsa kiertotalousratkaisuja ja innovaatioita vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi vai estääkö mikään? Jos ei, niin miksi näin ei tapahdu?”

Kattilahallissa kävi kuitenkin ilmi, että yleisössä ei oltu täysin selvillä siitä, mitä kiertotalous on. Vaikka tapahtuma keräsikin kaupunkien ja yrityksien edustajia, oli kehitysyhtiö silti usealle terminä vieras. Yleisöstä toivottiin myös enemmän tietoa siitä, miten kiertotaloutta voidaan toteuttaa. Aihe on sen verran uusi, että vaikka ilmastonmuutos ja kestävä kehitys mainittiin muutamia kertoja ja niiden mukaisia esimerkkejä löytyi, kiertotalouden käsite jäi usein piiloon. Yhteistyöstä puhuttiin paljon, sillä kokonaisuuteen tarvitaan monia osasia, mutta konkreettisten tekojen ideointiin asti ei päästy.

Tapahtumasta jäi päällimmäiseksi mieleen yhteistyön ja yhteisöllisyyden viesti, joka korostui useammassa puheessa ja keskustelussa. Jotta ratkaisut, pilotit ja innovaatiot saataisiin käytäntöön ja kestämään, on kokonaiskuvan oltava selvillä, ja useiden eri toimijoiden on tultava yhteen. Myös ihmisten läheisyys nousi esille vastavoimana kasvavalle digitalisaatiolle. Vaikka vähän kaikelle on nykyään applikaatio ja yleistä tietoa on valtavasti saatavilla, yhteiset hankkeet, tilat, ja kanssakäymiset ovat pysyneet tärkeinä tai ehkä jopa tulleet tärkeämmiksi. Inhimillisyys yhdistyi tiedon sekä materiaalin jakamiseen omistamisen sijaan, joka on uusi tapa ajatella. Kiertotalous tuntuu saavan hiljalleen jalansijaa, pitämättä itsestään sen suurempaa meteliä.

Kirjoittaja on ollut harjoittelijana Sitran resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta –teemassa marraskuun 2016 alusta lähtien.