Arvioitu lukuaika 2 min

Kirsi Sormunen: Kestävä kulutus – vähemmän vai älykkäämpää kulutusta?

Julkaistu

Olen koulutukseltani ekonomisti, joten tehtävissäni pitkän työurani aikana rahoituksen, talousasioiden, strategisen suunnittelun ja kestävän kehityksen parissa olen aina halunnut ymmärtää ”ison kuvan” ja siihen vaikuttavat muutosvoimat. Nokian yritysvastuujohtajana olen ollut mukana useissa kansainvälisissä työryhmissä, jossa käsitellään kuluttajakäyttäytymisen merkitystä kestävän talouden ajurina. Pohjimmiltaan tässäkin makrotasolla on kyse kysynnästä ja tarjonnasta. Olemme maapallon kantokykyyn nähden varsinkin länsimaissa eläneet reilusti yli varojemme jo vuosikymmeniä, ja nyt kun väestönkasvu on räjähtänyt käsiin tuoden mukanaan väkirikkaissa, kehittyvissä maissa nopeasti kasvavan keskiluokan, ei kysynnän ja tarjonnan tasapaino enää voi nykymenolla toteutua. Luonnonvarat eivät riitä vastaamaan nykyisiin kulutustottumuksiimme perustuvaan kysyntään ilman, että koko maapallon ekosysteemi järkkyy arvaamattomalla tavalla.

Yhtälö on hyvin vaikea. Ihminen on lähtökohtaisesti itsekäs olento, joka pyrkii maksimoimaan oman hyvinvointinsa. Kehittyvien markkinoiden länsimaisia elintapoja tavoitteleva väestö haluaa oikeutetusti oman osuutensa vauraudesta. Taloudellisen menestyksen mittaaminen perustuu BKT´n kasvuun, ja siitä huolimatta että de-growth ajattelu saa uusia tukijoita, mekanismeja joilla hyvinvointia voitaisiin jollakin oikeudenmukaisella tavalla uudelleen jakaa ei ole helpoisti löydettävissä. Vaikutukset liittyen ilmastomuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden katoamiseen näkyvät pääosin vasta hyvin pitkällä aikavälillä, eivätkä taloudelliset ja poliittiset ohjausmekanismit ole viritetty siten, että niitä pystyttäisiin riittävän nopeasti ratkaisemaan. Kaiken keskiössä on lisäksi ihminen – äänestäjä ja kuluttaja – joka on usein kykenemätön hahmottamaan omien päätöstensä seurauksia osana suurempaa kokonaisuutta, ja haluton tekemään omaan hyvinvointiinsa liittyviä kompromisseja.

Teollisuus ja yritykset nähdään usein kaiken pahan alkuna, mutta niillä on kuitenkin ratkaiseva rooli kestävän kulutuksen mahdollistajana. Uudet innovaatiot, joilla pyritään luontoa säästäviin,energia- ja materiaalitehokkaampiin ratkaisuihin syntyvät nimenomaan yrityksissä. Yritykset pystyvät myöskin vaikuttamaan kuluttajakäyttäytymiseen esimerkiksi ohjeistamalla kuluttajaa tuotteensa mahdollisimman ekologiseen käyttötapaan. Informaatioteknologia on tuonut uudenlaisia ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin ja mahdollistanut monenlaisten palvelujen tarjoamisen syrjäisimpiinkin maailmankolkkiin. Kulutuksen ja palveluiden digitalisoituminen tarkoittaa myös samalla sekä energian että materiaalin säästämistä. Kulutuksen saattaminen kestävälle uralle vaatii tuotteiden ekologisen jalanjäljen pienentämistä, uusia innovaatioita sekä kuluttajan valintohin ja tuotten käyttötapoihin vaikuttamista. Tie lakivaatimusten ja standardien kautta on aivan liian hidas, ja yritysten on kuljettava niiden edellä. Kestävän kehityksen haasteet on nähtävä uuden liiketoiminnan mahdollisuuksina – maailman parantaminen voi myös olla hyvää businesta!

Julkaistu