Siirry suoraan sisältöön

kuvaaja: Jukka Vahti

Julkaistu 01.12.2016

Kulissien takaa: Hackathonit ja slushit uudistumiskyvyn lähteinä

Indikaattorianalyysin lisäksi on aistittava, mitä asiakas tarvitsee huomenna. Siihen ainoa keino on kokeilla uutta, haastaa olemassa olevaa.

Jotkut pitävät startup- ja hackathon-huumaa liioiteltuna ilmiönä, joka ei tuota todellista talouskasvua tai uusia työpaikkoja. Totta on, että mitään suurtyöllistäjiä startupit eivät (ainakaan vielä) ole, mutta toisaalta suurin osa työpaikoista syntyy nykypäivänä erityisesti pieniin yrityksiin.

Samaan aikaan moni kansainvälisesti merkittävä työnantaja on kiinnostunut investoimaan Suomeen juuri startupien vuoksi, viimeisenä iloisena uutisena Microsoftin päätös panostaa Suomeen yli 10 miljoonaa euroa uuden startup-säätiön muodossa. Luova osaamispääoma kiinnostaa, syystäkin.

Kokeilukulttuuri on tulossa valtavirtaan

Slush sai alkunsa rohkealla kokeilulla, ilman tietoa varmasta onnistumisesta. Jos ennen, vielä ”ihan vähän aikaa sitten”, taloutta voitiin analysoida kohtalaisen toimivasti erilaisten ennusteindikaattoreiden avulla, ei sama malli enää toimi. Verkottunut ja globalisoitunut talous voi yllättää tsunamilla, jota ei näkynyt yhdenkään ekonomistin tutkassa tai excelissä.

Voiko muutokseen sitten enää varautua? Ei tietenkään aina, mutta jos ennen tehokkaina työkaluina toimivat neljännesvuosi- tai kuukausiraportit makrotalouden muutoksista, niin nyt organisaatioiden on kyettävä elämään huomisessa. Indikaattorianalyysin lisäksi on aistittava, mitä asiakas tarvitsee huomenna. Siihen ainoa keino on kokeilla uutta, haastaa olemassa olevaa.

Perinteinen ”musta valkoisella” tukee mahdollisten kokeilualueiden hahmottamisessa ja kokeiluiden mittaamisessa. Menestyäkseen on kuitenkin havaittava muitakin signaaleja ja muotoiltava kokeiluja, joissa tulevat käyttäjät sekä kumppanit ovat mukana kehitystyössä.

Epävarmuutta ei voi välttää, mikä edellyttää rohkeutta ja joskus myös kärsivällisempää aikajanaa. Kvartaalimittareilla emme rakenna kestävää huomista. Tarvitsihan Slushkin muutamia vuosia kehittyäkseen nykyiseen muotoonsa.

Onko teillä varaa olla kokeilematta?

Vaikka kokeilu maksaa rahaa ja vaivaa, on se halvempaa kuin kokeilujen jättäminen tekemättä. Hackathon- tai startup -kulttuuria ei tarvitse sovittaa sellaisenaan oman organisaation toimintaan, mutta siinä on paljon sovellettavissa olevia elementtejä ja tapoja toimia kaikille organisaatioille, jotka haluavat nähdä muutoksen mahdollisuutena eikä uhkana. Työkalut ovat ehkä uudet, mutta kuten Slush ilmiönä osoittaa, kokeilemalla voi löytää helmen, joka menestyy pidemmälläkin tähtäimellä.

Jopa yksilötasolla Slush tai vaikkapa Junction Hackathon on elämys, joka lähes pakottaa uudistumaan. Tapahtumien kävijöissään aikaansaama hämmästys ja kysymysten määrä ei ole lainkaan huono asia.

Mistä on kyse?