Arvioitu lukuaika 3 min

Lääkärin määräämä ”appi” – terveyssovelluksista vauhtia hoitotyöhön

Terveyteen ja hyvinvointiin erikoistuneiden mobiilisovellusten esiinmarssia on seurattu jo useita vuosia, mutta sovellusten käyttö ei ole levinnyt odotusten mukaisesti diagnosoitujen sairauksien hoitoon. Syitä tähän löytyy monia.
SItra. Photo: Miikka Pirinen

Kirjoittaja

Ilkka Räsänen

Johtava asiantuntija, IHAN - Ihmislähtöinen datatalous, Sitra

Julkaistu

SItra. Photo: Miikka Pirinen

Kirjoittaja

Ilkka Räsänen

Johtava asiantuntija, IHAN - Ihmislähtöinen datatalous, Sitra

Julkaistu

Brittiläisten laskelmien mukaan hyvinvointiin erikoistuneiden mobiilisovellusten määrä oli noin 366 000 vuoden 2019 lopulla ja tänä päivänä niitä on arviolta jo 400 000. Sovelluksia ladataan samojen selvitysten mukaan yli viisi miljoonaa kertaa päivässä. Kyse on siis valtavasta kuluttajapotentiaalista ja bisnesmahdollisuudesta.

Monessa Euroopan maassa on käynnistynyt lukuisia projekteja, joiden tavoitteena on saada käyttäjän tai potilaan itse mittaama data hyötykäyttöön sairauksien ennaltaehkäisyyn tai hoidon tueksi. Esteitä on kuitenkin useita:

  • kuluttajien ja terveydenhoidon ammattilaisten luottamusvaje älylaitteiden ja terveyssovellusten synnyttämää dataa kohtaan
  • luotettavien ja kliinisesti validoitujen sovellusten markkinapaikkojen puuttuminen
  • yritysten kasvuun kannustavien toimivien liiketoimintamallien puuttuminen.

Terveyssovellusdatan hyödyntämistä edistetään jo monin keinoin Euroopassa

Esteitä pyritään raivaamaan aktiivisesti ja valmiita ratkaisuja alkaa näkyä markkinoilla. Esimerkiksi Britanniassa kansallinen NHS-terveydenhuoltojärjestelmän (National Health Service) tarpeita palvelemaan on rakennettu yksityinen arviointikriteeristö. Saksassa on saatettu voimaan laki, jonka ansiosta kliinisesti arvioitujen terveyssovellusten käyttäjät voivat saada korvauksen sovelluksen käytön kustannuksista. Vastaavaa liikehdintää on nähtävillä myös muualla Euroopassa esimerkiksi Hollannissa ja Itävallassa.

Suomessa Kela on Kanta-palvelussaan tehnyt uraauurtavaa työtä ja avannut kuluttajien käytössä olevan Omakannan yhteyteen Omatietovaranto-palvelun. Omakanta on kansalaisten verkkopalvelu, josta voi nähdä terveydenhuollon kirjaamia tietoja potilaasta ja hänen lääkityksestään. Omatietovaranto on kansalaisten avoin tietovarasto, johon ihmiset voivat tallentaa omia terveystietojaan jatkokäyttöä varten, kunhan käytetty tallentava sovellus täyttää vaaditut kriteerit ja tekniset määritykset. Tätä palvelua hyödyntäviä sovelluksia on toistaiseksi hyvin vähän, sillä niiden todellinen hyötykäyttö tietojen jakamisen muodossa odottaa vielä valmistelussa olevaa asiakastietolakia.

Britanniassa kehitetty kriteeristö auttaa viranomaisia arvioimaan sovellusten vaikuttavuutta ja riskejä.

NHS:n digitalisaatiotyön myötä yksityinen palveluntarjoaja Orcha on rakentanut varsin kattavan arviointikriteeristön, jonka avulla terveyssovellusten ominaisuuksia arvioidaan noin 350 eri kriteerin avulla. Malli antaa terveydenhuollon ammattilaisille ja valintoja tekeville viranomaisille suosituksia muun muassa sovellusten vaikuttavuuden, riskien ja käytettävyyden osalta.

Saksassa, joka perinteisesti on ollut varsin konservatiivinen digitalisaatiossaan, säädettiin loppuvuodesta 2019 uusi laki (Digital Healthcare Act, “Digitale-Versorgung-Gesetz” – DVG), joka tarjoaa uuden mallin ensimmäisenä maana maailmassa: lääkärin määräämän mobiilisovelluksen korvausmenettelyn.

Saksassa potilas saa korvausta lääkärin määräämästä digitaalisesta sovelluksesta.

Saksassa valvova lupaviranomainen (BfArM, Bundesinstitut für Arzneimittel und Medizinprodukte, joka vastaa Yhdysvaltojen FDA:ta) arvioi terveysvaikutteisten sovellusten ominaisuudet ja hyväksyy sopivat applikaatiot lakisääteisen terveysvakuutuksen korvausmenettelyn alaisiksi. Sovelluksilla on yksi vuosi aikaa osoittaa laajassa käytössä ratkaisun kliininen hyöty päästäkseen hyväksyttyjen applikaatioiden rekisteriin. Lääkäri voi siis määrätä lääkehoidon rinnalle – tai sitä korvaavana – potilaalleen digitaalisen sovelluksen, josta potilas voi hakea korvausta kansallisesta sairausvakuutusjärjestelmästä.

Toistaiseksi lääkäreiden käyttöön tarkoitetussa rekisterissä on vähän sovelluksia, sillä kelpuutettavien applikaatioiden arviointityö on hidasta ja vaativaa. Ensimmäisten hyväksyttyjen sovellusten joukossa on ratkaisuja muun muassa MS-taudin, tinnituksen, ahdistus- ja paniikkihäiriön, masennuksen, unettomuuden ja ylipainon hoitoon.

Valikoiman painottuminen mielialasovelluksiin ei ole sattumaa, sillä brittiläisten arvioiden mukaan lähes 30 prosenttia tarjolla olevista digitaalisista ratkaisuista tähtää aivoperäisten sairauksien (esim. dementiat, masennus, ahdistushäiriöt) hoitoon. Mobiilisovelluksista noin 10 prosenttia on suunnattu diabeteksen hoitoon, kun taas syövän hoitoon ja kuntoutukseen on tarkoitettu vain noin 5 prosenttia sovelluksista.

Saksan mallissa yhden terveyssovelluksen kertakustannus voi olla esimerkiksi 430 euroa, mistä potilas voi saada täyden korvauksen. Kukapa olisi muutoin valmis satsaamaan satasia sovelluksesta, kun tyypilliset mobiilisovellusten kuluttajat ovat tottuneet saamaan kännykkäsovelluksia ilmaiseksi tai vain muutaman euron hintaan?

Nopeaan kansainvälistymiseen tähtäävien innovaatioyritysten on usein panostettava vahvasti käyttäjähankintaan kalliiden markkinointiponnistusten kautta. Uuden mallin myötä kriittisessä kasvuvaiheessa olevien yritysten on huomattavasti aiempaa helpompaa rakentaa liiketoimintamalli, jossa markkinointisatsauksen asemesta voidaan pistää paukkuja ratkaisun kliiniseen vaikuttavuuteen, käyttäjäkokemukseen ja datan luotettavaan jakamiseen. Tällöin syntyy myös sijoittajamarkkinoille uutta halukkuutta investoida yhä laadukkaampiin ratkaisuihin, mikä palvelee kaikkia osapuolia – kuluttajaa, sijoittajaa, yrittäjää ja terveydenhuollon ammattilaista.

”Digitaalisten lääkkeiden” yleistyminen hoitokeinona edellyttää vahvaa luottamusta.

Nähtäväksi jää, millä vauhdilla digitaalisten sovellusten korvauskäytännöt yleistyvät myös muualla Euroopassa. Kansallisten ratkaisujen lisäksi on kehitteillä esimerkiksi yhteispohjoismaisia malleja digitaalisten sovellusten luokittelemiseksi ja uuden jakelutien synnyttämiseksi.

Myös Suomessa voidaan ennakoida digitaalisten hoitokeinojen yleistymistä, kun esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti 18.1.2021 kuinka “lääkäri voi pian määrätä masentuneen pelaamaan”.

Heikoin lenkki tässä luottamuksen ketjussa on kuitenkin ihminen. Niin potilaat kuin lääkäritkin tarvitsevat vielä reilusti rohkaisua ennen kuin syntyy luottamus ”digitaalisia lääkkeitä” kohtaan. Kehitys on vääjäämättä johtamassa kuitenkin siihen suuntaan, että ihmisen kokonaisvaltaisessa hoidossa lääkehoidon rinnalle syntyy joukko dataan ja analytiikkaan pohjautuvia uuden tyyppisiä palveluita.

AIHEET

Reilu datatalous

IHAN®-hankkeessa rakennetaan perustuksia reilulle datataloudelle, jossa menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?