Arvioitu lukuaika 2 min

Lisää sinisiä päiviä Kiinaan / Kari Rissa

Julkaistu

Ensin huonot uutiset, meille monille jo tutut.

Ilma on Kiinan suurkaupungeissa edelleen sakeana saasteista, joet ja järvet ovat myrkkyjen ja jätevesien pilaamia. Kiinassa on kuusitoista maailman kahdestakymmenestä saastuneimmasta kaupungista.
 

Tällä hetkellä arviolta noin 700 000 kiinalaista kuolee vuodessa likaisen veden aiheuttamiin sairauksiin ja noin 400 000 menehtyy ilmansaasteiden vuoksi.

Voimakas talouskasvu on Kiinassa rakennettu halvan työvoiman ja energian varaan. Vaikka energiankulutus henkilöä kohden on edelleen verraten vähäistä, Kiina on jo nyt maailman toiseksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjämaa heti USA:n jälkeen.

Yli kaksi kolmasosaa Kiinan energiasta tuotetaan hiilellä, joka on halvin ja samalla ilmastoa pilaavin energianlähde.

Nykymenolla Kiinasta tulee jo parin vuoden kuluttua maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä.

Maailmanpankki arvioi vuosituhannen alussa, että noin 8-12 prosenttia Kiinan bruttokansantuotteesta tuhlautuu saastuneen ympäristön aiheuttamiin kustannuksiin.

Kiinan rajun talouskasvun takapuoli on edelleen synkkää katseltavaa.  

Hyviäkin uutisia  

Mutta onneksi Kiinasta on alkanut vähitellen kuulua myös hyviä ympäristöuutisia.

Kiinassa on vihdoin oivallettu, että talouskasvua ei voi jatkua loputtomiin ympäristön ja ihmisten terveyden kustannuksella. Ongelmat tiedostetaan. Päästöt vesiin ja ilmaan halutaan nyt panna kuriin. Ilmastonmuutoksen uhka on myös alettu ottaa todesta.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi energiankäytön vähentämisen 20 prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Tavoite on maan talouden nykykasvulla erittäin haasteellinen.

Sanat ovat myös alkaneet vähitellen muuttua teoiksi.  Paljon vanhaa saastuttavaa on suljettu. Vanhoja hiilivoimaloita on korvattu uusilla. Monissa voimaloissa hiili on myös jo vaihdettu maakaasuun.

Kiinassa halutaan myös panostaa uusiutuviin energiamuotoihin – erityisesti tuuleen, aurinkoon ja maalämpöön.

Jos hallitus pystyy toteuttamaan kunnianhimoiset ohjelmansa, puhtaalle teknologialle alkaa Kiinassa olla suuri kysyntä.  

Suomalaisillekin ekovientimahdollisuuksia 

Myös suomalaisilla voi olla paljon annettavaa Kiinan jättimarkkinoille.  Meillä on osaamista, jolla vesi- ja ilmapäästöjä voidaan vähentää ja ekotehokkuutta parantaa. Kiinan markkinat ovat kuitenkin tiukasti kilpailut. Kaupankäynti edellyttää yleensä paikan päällä oloa. Isossa maassa tarvitaan myös suuria investointeja.

On myös syytä muistaa, että ilmastonmuutoksen torjunta ei ole ainoastaan valtaisa teknologinen haaste. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin sektoreihin, niin taloudelliseen kehitykseen kuin ihmisten hyvinvointiin.

Kestävän kehityksen keskeisiksi arvoiksi ovat YK:n vuosituhatjulistuksessa nousseet vapaus, tasa-arvoisuus, solidaarisuus, luonnon kunnioittaminen ja jaettu vastuu. Sekä yritysten että yhteiskunnan vastuullinen toiminta voi perustua viime kädessä vain puhtaaseen elinympäristöön ja luonnon tasapainoon.  Teknologian viennin lisäksi Suomella olisi oiva mahdollisuus edistää Kiinassa myös näitä asioita.

Lähivuosikymmeninä Kiinan nyt vielä pahasti saastuneisiin suurkaupunkeihin on toivottavasti luvassa lisää sinisiä päiviä. Se olisi elintärkeä asia sekä koko maapallon että myös kiinalaisten itsensä kannalta.

Kari Rissa

Ympäristöasioihin erikoistunut free lancer toimittaja ja tietokirjailija
 

Ympäristötoimittajat ry:n puheenjohtaja 

Kirjoittaja tutustui huhtikuussa Kiinassa ympäristö- ja teknologia-asioihin kahden viikon ajan. Hän on kirjoittanut kymmenen ympäristönsuojeluun ja riskien hallintaan liittyvää kirjaa. Hän on myös ollut mm. TV2:n Ympäristöuutisten uutispäällikkö ja toimittaja vuosina 1991-2002.

Teema

Energia

Energian käytön tehostaminen sekä sen tuotannon uudistaminen ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Julkaistu

Mistä on kyse?