Siirry suoraan sisältöön

SItra. Photo: Miikka Pirinen

Julkaistu 03.12.2019

Meidän datamme, meidän hyvinvointimme – kuka siitä hyötyy?

Terveysdatan hyödyntämisessä nähdään paljon hyvää mutta myös uhkia. Terveydenhuoltoa voidaan uudistaa pohjoismaisten arvojen kuten luottamuksen, vastuunoton ja avoimuuden pohjalle. Yhteistyö on jo käynnistynyt – seuraa liikettä!
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Jaana Sinipuro
Projektijohtaja, IHAN - Ihmislähtöinen datatalous, Sitra
Jaana Sinipuro on kokenut ICT-hörhö, joka vetää reiluun datatalouteen keskittyvää Sitran IHAN-avainaluetta.

Marraskuussa ilmestynyt selvitys (YouGov poll of 1027 healthcare profesionals, Digital Health, 11/2019) kertoo paitsi terveysdatan ja sen analysoinnin suurista hyödyistä myös suurten kansainvälisten yhtiöiden aiheuttamasta luottamuspulasta.

Britannian julkisen terveydenhuollon (NHS, National Health Service) ja yksityissektorin noin tuhannelle työntekijälle tehdyssä verkkokyselyssä 81 prosenttia vastanneista kannatti anonymisoidun datan analysointia diagnoosien parantamiseksi ja hoidon tehostamiseksi. 85 prosenttia vastanneista sanoi, että NHS:n kuuluisi saada korvaus lääketieteellisestä innovaatioista, jotka ovat syntyneet dataa analysoimalla. Jopa 87 prosentin mielestä myös veronmaksajien kuuluisi saada korvaus heidän datansa hyödyntämisestä.

Tarkoittaisiko tämä nykyistä edullisempia lääkeitä niille maille, jotka mahdollistavat datan hyödyntämisen ja analysoinnin? Vai tarkoittaako tämä vihdoinkin lääkkeiden ehdollista korvattavuutta niiden vaikuttavuuden perusteella?

Samaan aikaan vain 12 prosenttia vastaajista sanoi olevansa sinut sen kanssa, että analyysien tekijänä on iso kansainvälinen yritys. Vain 17 prosenttia uskoi, että dataa käsiteltiin luotettavalla tavalla. Samaan aikaan datan analysoinnin ja datapohjaisten teknologioiden hyödyt nähtiin kiistattomina, kun halutaan vähentää lääkäreiden ja hoitajien työkuormaa ja tukea potilaita omahoidossa. 73 prosenttia vastaajista suosittelisi datapohjaisia teknologioita, mutta vain 36 prosenttia sanoi potilaidensa käyttävän teknologioita omahoidon tukena.

Tämä nostaa esille kolme ajatusta:

  1. Luottamuksen vahvistaminen antaa isoille yrityksille mahdollisuuden tehdä liiketoimintaa uudella tavalla ja lunastaa paikkansa vastuullisena yrityksenä. Erityisesti lääketeollisuudella on suuri maineriski pelissä ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten henkilödatan käyttö tulevaisuudessa koetaan ja säilyykö kansalaisten tutkimusmyönteisyys.
  2. Tarvitaan yhä enemmän läpi yhteiskunnan ja ammattikuntien menevää ”datasivistystä”, jotta datapohjaisten teknologioiden mahdollisuuksiin uskalletaan tarttua.
  3. Tulevaisuudessa yksilöt ovat ensisijaisia hoidon yksiköitä (point-of-care) samalla, kun monipuolisesti yksilöön liitettävä data mahdollistaa ennaltaehkäisevän terveydenhoidon sekä yksilölle itselleen että järjestelmälle. Lisäksi yksilöillä ja yksilön dataoikeuksiin keskittyvillä toimijoilla on yhä suurempi rooli henkilödatan käytön eettisyyden ja läpinäkyvyyden valvojana.

Sitra on mukana Nordic Health 2030 -visiotyössä, jossa tulevaisuuden terveydenhuollon järjestelmiä pyritään uudistamaan nykyistä kestävämpään suuntaan. Jaetut pohjoismaiset arvot – luottamus, sivistys, vastuunotto, avoimuus sekä luovuus ja innovatiivisuus ovat hyvä pohja terveydenhuollon uudistamiseen. Keskiössä ovat paitsi ihminen itse myös uudet sosiaaliset sopimukset, data ja liiketoimintamallit.

Seuraa liikettä ja tutustu Nordic Health 2030 -julkaisuun tai osallistu Sitran IHAN-hankkeeseen, jossa monella tavalla jo raivataan esteitä uuden, reilun datatalouden tieltä. Datataloudesta on tullut aiempaa henkilökohtaisempaa, se koskettaa meitä yksilöinä ja ammattilaisina.

#IHAN @2030Nordic

Mistä on kyse?