Kysyimme syys-lokakuun vaihteessa Twitterissä jaetulla kyselyllä ihmisiltä keskeisimpiä tulevaisuuden kehityssuuntia. Tavoitteena oli ymmärtää paremmin, mitä muutoksia ja jännitteitä pidetään oleellisimpina ja erityisesti, millaisin sanoituksin niistä puhutaan.
Kyselyyn tuli 144 vastausta ja siinä ei kysytty taustamuuttujia kuten ikää, joten otosta ei voi pitää kattavana. Sen tulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia kuin maaliskuussa 2019 julkaistussa Tulevaisuusbarometrissa. Sanoisinkin, että pienestä otoksestaan huolimatta kysely antaa hyvän kuvan tulevaisuuden kehityssuuntien sanoituksesta ja siitä, mitkä muutokset korostuvat.
Tarkemmin ottaen kyselyssä oli neljä kysymystä. Vastaajia pyydettiin listaamaan kolme merkittävintä muutosta seuraavan kymmenen vuoden aikana, kolme pidemmän aikavälin epävarmuutta ja kolme tulevaisuuteen liittyvää nykyhetken jännitettä tai ristiriitaa. Näin päästiin tulevaisuusnäkemyksiin kiinni hieman eri kulmista: muutokset ovat nyt jo nähtävissä olevia asioita, epävarmuudet yllätysten lähteitä ja jännitteet asioita, joista on tärkeää käydä keskustelua. Kyselyssä oli lisäksi avoin kysymys mahdollisille lisäyksille ja yleiskommenteille.
Kyselyn tuloksissa, kuten megatrendeissä yleisesti, ei ole suuria yllätyksiä yleisellä tasolla. Vastuksissa korostuvat: 1) ilmastonmuutos, 2) väestörakenteen muutos, 3) talouden ja työn murros, 4) geopoliitiikka sekä 5) teknologia. Ilmastonmuutos nähdään suurimpana muutoksena ja epävarmuutena. Jännitteiden ja ristiriitojen puolella painotetaan eriarvoisuutta eri muodoissaan. Merkittäviä murroksia odotetaan olevan tulossa, ja nykyhetki nähdään hyvin jännitteisenä ja ristiriitaisena.
Pari yllätystäkin tuloksista löytyi ainakin minulle. Tiedon käyttö, rooli ja ymmärrys korostuivat useissa vastauksissa. Miten tehdä päätöksiä monimutkaisessa maailmassa, jossa valetieto saa näkyvyyttä?
Toisaalta vastauksissa korostui myös selkeä ymmärrys elämäntapojen muutoksen tarpeesta. Halua muutokseen on, mutta tulevaisuus näyttäytyy sumuisena.
Mitä ihmiset sitten painottivat ja kirjoittivat vastauksiinsa? Käyn seuraavaksi läpi tarkemmin vastauksia teemoittain.
1) Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos nousi niin muutoksissa, epävarmuuksissa kuin jännitteissä. Sen yhteydessä nostettiin hillinnän kuin sopeutumisen toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan.
Epävarmuuksissa korostuivat äärisääolot sekä toimenpiteiden riittävyys. Ilmastonmuutos ja siihen suhtautuminen nähtiin myös merkittävänä jännitteenä ja väestöä jakavana asiana.
”11-vee lapsi kysyi eilen autossa, että mitä me ihmiset voitaisiin tehdä, että tulisi taas oikeat talvet,” kirjoitti yksi vastaajista.
”Ekologiset ongelmat ovat täysin omassa mittaluokassaan tulevaisuudessa,” kirjoitti toinen vastaajista.
Ilmastonmuutoksen lisäksi mainintoja saivat muut ympäristön muutokset, kuten luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ehtyvät luonnonvarat, äärisääilmiöt ja maapallon ekologinen kantokyky yleisesti. Jännitteissä korostui talouden ja ympäristöarvojen vastakkainasettelu niin kansantalouden kuin yksilön toiminnan tasolla.
2) Väestörakenteen muutos
Väestörakenteen muutoksista mainittiin erityisesti ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja alueellinen jakautuminen. Ikääntymisen yhteydessä huolenaiheena mainittiin erityisesti vanhusten hoivan järjestäminen tulevaisuudessa. Maahanmuuton nähtiin lisääntyvän mm. ilmastokriisin myötä.
Keskeisinä jännitteinä nähtiin kaupungistuminen vs. Suomen asuttuna pitäminen, sukupolvien välinen kuilu, sekä maahanmuuttajien kotoutuminen.
”Tulevaisuus tarvitsee enemmän empatiaa,” korosti yksi vastaajista.
Myös asenteissa nähtiin vastakkainasettelujen lisääntyvän. Ympäristötietoisuuden odotetaan kasvavan, mutta elämäntavan muuttumista pidettiin suurena epävarmuutena. Suvaitsemattomuuden, vihapuheen, nationalismin ja ääriajattelun nähtiin lisääntyvän ja kansan jakautuvan mielipideleireihin.
3) Talouden ja työn murros
Talouden murros mainittiin monissa vastauksissa, joko vaurauden keskittymisen tuoman eriarvoistumisen ajamana tai ympäristösyistä – tai molemmista. Ympäristön ja talouskasvun välinen jännite nähtiin keskeisenä. Ratkaisuista esiin nousi mm. siirtyminen kiertotalouteen ja kulutuksen väheneminen.
”Miten voimme jakaa maapallon resursseja tehokkaammin ja tasaisemmin ihmisten kesken?” pohti eräs vastaajista.
Eriarvoisuus korostui jännitteenä, usein yhdistettynä syrjäytymiseen ja hyvinvoinnin vähenemiseen. Huolenaiheena olivat myös huoltosuhde, eläkkeet ja toimeentulo. Väestön ikääntyessä työikäisten määrä vähenee, mikä aiheuttaa paineita hyvinvointivaltion rahoituspohjalle.
4) Geopolitiikka
Globaalia tilannetta moni piti hyvin jännitteisenä ja arvaamattomana. Millaiseksi poliittinen tasapaino Kiinan, Intian, Yhdysvaltojen, Euroopan ja Venäjän kesken muotoutuu?
Afrikan tulevaisuus ja rooli maailmanpolitiikassa korostui yhtenä epävarmuutena, samoin EU:n kehitys. Globalisaation vastavoimana nähtiin protektionismin ja nationalismin nousu.
”Miten onnistumme uudistamaan demokratiaa ja poliittisen päättämisen mekanismeja?” mietti yksi vastaajista.
”Tarvitaan suuria ja toivoa herättäviä tekoja päättäjiltä heti,” korosti toinen.
Vastauksissa mainittiin monia demokratiaa haastavia kehityssuuntia, mm. keskusjohtoisuuden lisääntyminen, populismi, itsevaltaisuus ja ”kahelit muka-diktaattorit”. Internetin nähtiin rapauttavan kansallisia instituutioita ja jaettua ymmärrystä nykytilanteesta.
Toisaalta vastauksissa odotettiin myös suoremman ja puolueista riippumattoman demokratian lisääntyvän.
5) Teknologia
Teknologian suhteen korostuivat erityisesti digitalisaatio ja tekoäly, sekä niiden vaikutukset yhteiskuntaan. Tekoälyyn perustuvien sovellusten nähtiin yleistyvän, mikä herättää kysymyksiä mm. datan keruun ja omistajuuden, sekä päätäntävallan suhteen. Miten eettiset kysymykset otetaan huomioon ja kuka saa päättää teknologien kehityssuunnista ja käyttöönotosta?
Uusien teknologioiden, kuten synteettisen biologian tuomat muutokset nähtiin keskeisenä epävarmuutena.
”Kehitetäänkö teknologiaa jatkossa ihmislähtöisesti vai liiketoiminta edellä?” mietti yksi vastaajista.
Teknologian yhteydessä mainittiin usein myös automaatio ja työn muuttuminen. Yhtenä jännitteenä esiin nousi työn riittävyys ja toisaalta osaamisen kehittämisestä huolehtiminen.
Työttömyyden kasvun lisäksi mainittiin myös väestörakenteen kehityksestä johtuva työvoimapula.
Miten rakentaa parempaa huomista?
Megatrendit ja niiden väliset jännitteet antavat hyvän kokonaiskuvan mahdollisista muutoksista. Tämä kokonaiskuva saattaa näyttää haastavalta, jopa pelottavalta. Kuitenkin jo se, että on tunnistettavissa jännitteitä, kertoo siitä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Siksi yksittäisiä megatrendejä ei kannatakaan katsoa eristyksissä toisistaan, vaan tarkastella niiden vuorovaikutusta.
Megatrendit ja erityisesti niiden väliset jännitteet kertovat, mihin tulisi keskittyä, jotta uusia ongelmia saadaan ennaltaehkäistyä ja samalla rakennettua parempaa yhteiskuntaa. Oleellista onkin megatrendien tulkinta ja kytkeminen toimintaan ja parempien tulevaisuuksien rakentamiseen. Nykyhetken päätökset ja toimet vaikuttavat siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu.
”Tähän aikaan liittyy yllättävän paljon pelkoja. Tulevaisuutta pitää voida katsoa positiivisen ja utopioiden kautta,” muistuttaa yksi vastaajista.
Tulevaisuus tulee olemaan erilainen, kuin nykyhetki, mutta ei välttämättä huonompi. Itse asiassa tarjolla on kokoelma toisenlaisia tulevaisuuksia, jotka voivat olla monin tavoin nykyhetkeä parempia.
Nyt onkin aika unelmoida toivottavia tulevaisuuksia ja rakentaa yhdessä parempaa huomista.
Löydät kaikki kyselyn vastaukset täältä: Megatrendit 2020 -kyselyn tulokset avattuna -excel
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.