Missä rajoissa tulevaisuus rakennetaan? 

Yksi tulevaisuusajattelun perusperiaatteita on, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisi mahdollista. Nykyhetken valinnat vaikuttavat vain osaltaan siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Tulevaisuuteen vaikuttavat niiden lisäksi muun muassa aiemmat valinnat ja aiempi toiminta, muiden valinnat ja fysiikan lait. Tähän jännitteeseen törmään usein puhuessani tulevaisuuksista tai opettaessani tulevaisuusajattelua: voimme vaikuttaa, mutta kaikki toiveet eivät toteudu.  

Jännite vaikuttamisen ja varautumisen välillä näkyy myös megatrendejä tarkastellessa. Ne tuntuvat helposti päälle vyöryviltä ja valtavilta asioilta, joihin tulee vain sopeutua. Samalla niitä tulkitessa avautuu paljon mahdollisuuksia vaikuttaa suuntaan pidemmällä aikavälillä ja paljon mahdollisuuksia, joihin tarttua lyhyemmällä aikavälillä. 

Sitran Megatrendit 2026 -selvityksessä halusimme jäsentää tätä jännitettä tunnistamalla Suomen kannalta keskeisiä reunaehtoja. Reunaehdoilla tarkoitamme niitä rajoja, joissa tulevaisuus tulisi rakentaa. Jo tapahtunut muutos asettaa nykyhetken toiminnalle tietyn liikkumatilan. Lisäksi aiemmat valinnat ovat sulkeneet jo joitain mahdollisuuksia pois. Harhaanjohtavan toiveikkuuden välttämiseksi on ymmärrettävä, että ihan kaikki ei ole mahdollista, vaikka tulevaisuuksia onkin aina useita. Erityisen epätodennäköistä on, että voisimme jatkaa samaan malliin kuin aina ennenkin.  

Reunaehtojen teoreettinen pohja 

Reunaehtojen jäsentämisessä ammensimme erityisesti kahdesta lähteestä: Pauli Komosen väitöskirjasta ja Cynthia Selinin varmuuksien jäsennyksestä. Komonen kuvaa väitöskirjassaan kuluttajien tulevaisuusajattelua, siihen vaikuttavia tekijöitä ja miten tulevaisuusajattelu vaikuttaa toimintaan. Hän määrittelee kuluttajien toiminnalle reunaehdoiksi sosiaaliset rakenteet ja toisaalta teknologiset ja materiaaliset edellytykset. Sovelsimme samaa ajattelua vapaasti myös yhteiskunnallisen tason toiminnan reunaehtoihin: mikä on fyysisesti mahdollista, millaiseen toimintaan on teknologiset edellytykset ja millaiset rakenteet rajaavat toimintaa? 

Toinen inspiraatio reunaehtojen pohdinnalle oli Cynthia Selinin keynote-esitys Turun Futures Conferencessä kesäkuussa 2025. Hän totesi, että kapinallinen lähestymistapa tulevaisuuksiin tässä epävarmuuksien ajassa on keskittyä juuri varmuuksiin. Joulukuussa 2025 julkaistussa artikkelissaan hän jäsentää tällaiset varmuudet viiteen kategoriaan: 

1. Materiaaliset ja fyysiset: esimerkiksi rakennettu ympäristö, raaka-aineet, tuotantoketjut. 

2. Episteemiset: esimerkiksi tieteellinen konsensus, standardit ja mittaustavat. 

3. Ajalliset: esimerkiksi väestörakenteen muutokseen, teknologian kehittymiseen, säätelyyn ja nykyisiin valintoihin liittyvät ajalliset viiveet. 

4. Poliittiset ja taloudelliset: esimerkiksi poliittiset ja lainsäädännölliset sitoumukset, markkinoiden rakenteet, valtarakenteet. 

5. Kulttuuriset ja normatiiviset: esimerkiksi arvot, normit ja ajattelutavat, jotka vaikuttavat siihen, mitä pidetään mahdollisena ja tavoiteltavana. 

Tämä listaus toimi hyvänä ohjenuorana, kun tunnistimme keskeisiä reunaehtoja.  

Millaisia reunaehtoja tunnistimme Suomelle? 

Reunaehtojen tunnistuksessa lähdimme liikkeelle fyysisistä, maantieteellisistä ja ympäristöön liittyvistä rajoista. Ne antavat kuvan siitä, missä olemme tällä hetkellä. Tällaisia reunaehtoja ovat esimerkiksi Suomen maantieteellinen sijainti, planetaariset rajat ja käytettävissä oleva resurssit. Tarkastelimme myös sitä, missä olemme erilaisten sitoumusten kautta, jolloin esimerkiksi jäsenyys EU:ssa ja Natossa asettaa omat reunaehtonsa nykyhetken valinnoille. 

Tarkastelimme sen jälkeen sitä, keitä olemme, eli millainen on Suomen väestö nyt ja tulevaisuudessa. Väestörakenne määrittää merkittävästi sitä, mikä on mahdollista. Se ei ole muuttumaton ja siihenkin liittyy epävarmuuksia muun muassa maahanmuuton määrän suhteen, mutta stokastisen väestöennusteen avulla pystymme arvioimaan melko hyvin missä rajoissa liikutaan. Oman reunaehtonsa asettaa myös se, kuinka terveitä, hyvinvoivia ja osaavia olemme. 

Lopuksi tarkastelimme muita edellytyksiä muutoksen tekemiseen. Maailmantalous ja Suomen talouden kehittyminen osana sitä asettaa omat reunaehtonsa, johon liittyy myös paljon epävarmuutta. Samoin teknologian kehitykseen, käyttöönottoon ja saatavuuteen. Halusimme kuitenkin ottaa nämä mukaan reunaehdoiksi, sillä vaikka näihin voi jossain määrin vaikuttaa, hahmottavat ne kuitenkin sitä pelikenttää, jolla toimitaan. Reunaehdot on vedetty yhteen alla olevassa taulukossa ja niiden tarkempi avaus löytyy raportista. 

Käytännössä huomasimme, että reunaehtojen tarkka määrittely ei ole yksiselitteistä. Moneen asiaan voi vaikuttaa ja moneen asiaan liittyy kuitenkin myös paljon epävarmuutta. Reunaehtoja ei kannatakaan ottaa kiveen hakattuina vakioina, vaan pikemminkin asioina, jotka on hyvä ottaa huomioon ja joiden muutoksista on syytä olla kärryillä. 

Mitä hyötyä reunaehtojen tarkastelusta on? 

Megatrendityön edetessä huomasin, että reunaehdot ohjasivat pohtimaan kolmea kysymystä: 

1. Missä rajoissa tulevaisuus rakennetaan? 

2. Millaisia oletuksia meillä on tulevaisuudesta? 

3. Mikä kaikki on mahdollista? 

Ensimmäinen kysymys on se, mistä lähdimme liikkeelle. Mitkä ovat niitä rajoja, jotka on huomioitava, kun mietimme nykyhetken valintoja ja toimintaa? Tämä on se hieman lannistavakin kysymys, joka muistuttaa, että kaikki unelmat eivät toteudu. Toisaalta kun reunaehdot on tunnistanut, on vahvemmalla pohjalla rakentamaan parempaa tulevaisuutta. 

Toinen kysymys tuli vastaan siinä kohtaa, kun määrittelimme reunaehtoja. Pitäisikö jotain asiaa pitää reunaehtona vai ei? Onko kyseessä todellinen raja vai enemmänkin mielikuvituksemme raja? Mitä ”varmuuksia” pidämme annettuina, jotka eivät niitä olekaan faktojen valossa?  

Kolmas kysymys nousi kahden edellisen pohjalta. Kun tiedämme sen liikkumatilan, missä voimme toimia ja olemme käyneet läpi oletuksemme, mitä oikeastaan valitsemme? Mikä kaikki on mahdollista näissä reunaehdoissa? Selvitystä työstäessämme huomasimme, että mahdollisuuksia on paljon, vaikka reunaehdot otetaankin huomioon. Itse asiassa voimme paremmin keskittyä sellaisiin mahdollisuuksiin, jotka ovat realistisia ja kestäviä myös pidemmällä aikavälillä. 

Jos reunaehdot rupesivat kiehtomaan, kannattaa tutustua uunituoreeseen Tulevaisuuden reunaehdot -työkaluun. Sen avulla voi hahmottaa reunaehtojen vaikutuksia tulevaisuuden rakentamiseen. Lisää reunaehdoista voi lukea Megatrendit 2026 -selvityksestä.