sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Kun viettää kolme päivää Tanskassa kyselemässä eri tahoilta mitä uusi työ ja yrittäminen täällä tarkoittaa, ei voi välttää sanaa ”innovaatiojärjestelmä”. Ja kun on innovaatiojärjestelmän jäljillä, ei voi välttyä myöskään siltä kuinka Tanskassa ihaillaan suomalaista innovaatiojärjestelmää.
Mutta osataan Tanskassakin. Erityisesti tanskalaiset ovat olleet taitavia tuotteistamaan palveluja luomaan työpaikkoja tavalla, johon ei muualla pystytä. Siksi onkin syytä mainita muutama mielenkiintoinen asia Tanskasta, josta on puhuttu ylpeällä äänellä ja oikein hyvästä syystä.
Mind Lab on julkisen sektorin luova ajatuspaja
Mind Lab on kolmen ministeriön alainen ajatuspaja, jonka tehtävänä on toimia tulkkina ja muutosagenttina julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Elinkeinoministeriön, työministeriön ja veroministeriön alaisena toimiva Mind Lab tutkii etnografisin menetelmin tanskalaisten arkielämää ja järjestää tutkimusten käytäntöön viemiseksi työ- ja ajatuspajoja virkamiehille. Menetelminä käytetään visualisointia, designia, haastattelujen katsomista ja kuuntelemista sekä yhteiskehittelyä. Isompaan kuvaan päästään sisään tutkimalla yksittäisiä ihmisiä ja heidän arkista käyttäytymistään.
Mind Labissa työskentelevä Christian kertoo esimerkkinä tapauksen jossa tutkittiin miksi alle 30-vuotiaat eivät käytä Tanskan hyviä eGov –verkkopalveluja veroasioissa. Tutkittavaksi valikoitui parikymppisiä diginatiiveja, jotka ovat täysin tuttuja verkkomaailman kanssa. Heidän eGov-verkkopalvelun käyttöä seuratessa kuitenkin paljastui, että vika ei ollut itse palvelussa, vaan siinä, että parikymppisillä oli heikot tiedot verotuskäytännöistä ja siitä mitä heidän olisi palvelussa pitänyt tehdä. Sen sijaan että itse verkkopalvelua olisi aloitettu kehittämään, keksittiin että julkisen sektorin voisi olla fiksua investoida jonkinlaiseen henkilökohtaiseen yhteydenottoon tiettyyn ikäluokkaan puhelimitse, jolloin veroasioissa neuvottaisiin yleisellä tasolla.
Mind Lab on siis ministeriöiden sisäinen konsulttipalvelu, joka otteessa on jotain todella dynaamista, vaikuttavaa ja innostavaa. Kykyä ajatella toisin, ja taitavilla menetelmillä työskennellä virkamiesten kanssa. Ja kyllä, julkisen sektorin innovaatioista voi tulla totta.
Katso alta miten työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Marja-Leena Rinkineva kommentoi Mind Labia.
Yrittäjyyskasvatusta kaikille
Tanskalaisen innovaatiojärjestelmän kaksi muuta erityisen hyvin toimivaa piirrettä ovat verkon fiksu käyttö ja kaikille koulutastoille ulottuva yrittäjyyskasvatus.
Internet on valjastettu laajasti tukemaan yrittämistä ja yrityksen perustamista. Kaikki tieto löytyy selkeästi ja itseohjautuvasti yhdestä paikasta. Riippuen siitä mitä aloitteleva yrittäjä on tekemässä, tarjoilee netti vaihtoehtoja sitä mukaa kun käyttäjä kliksuttelee järjestelmän tarjoilemia vaihtoehtoja. Kaikki tarvittava tieto löytyy yhdestä paikasta näitä virtuaalipolkuja pitkin, eikä yrittäjäparka joudu seikkailemaan erilaisten virastojen omissa erillisissä verkkoviidakoissa. Tämä onkin tarpeen, sillä Tanskassa on seitsemän erilaista valtiolähtöistä yrittämisen ja innovaatioiden kanssa työtä tekevää tahoa.
Yrittäjyyskasvatus on myös tuotu osaksi kaikkia koulutustasoja lähtien ala-asteelta aina yliopistotasolle asti. Tähän tavoitteeseen ovat sitoutuneet neljä eri ministeriötä, jotka yhdessä toteuttavat kunnianhimoista ohjelmaa. Ministeriöt ovat tiede, teknologia- ja innovaatioministeriö, kulttuuriministeriö, opetusministeriö ja kauppa- ja valtionvarainministeriö. Hankkeen takana on vahva poliittinen tahto ja taloudellinen sitoutuminen. Yrittäjyyskasvatuksen opetusohjelmiin tuomisen lisäksi strategian puitteissa käydään läpi kaikki tanskalainen lainsäädäntö aiheeseen liittyen ja se muutetaan tukemaan yrittäjyyskasvatuksen strategian tavoitteita.
Valtio on mukana myös yllättävällä tavalla uusien innovaatioiden kaupallistamisessa. Valtio maksaa uusien innovatiivisten tuotteiden takuun niiden ostajalle, mikäli tuote ei toimi. Tämä on toiminut esimerkiksi veden puhdistamiseen liittyvien teknolgioiden kaupallistamisessa, jolloin ostajalta poistuu riski. Kyse on siis ikään kuin valtion takaamasta vakuutuksesta ja riskin kannosta.
Katso alta mitä Elinvoima-foorumin osallistujat Juha Kostiainen ja Taneli Tikka mahtavat olla mieltä tanskalaisesta innovaatiojärjestelmästä. Kysyimme mitä Tanskasta voisi napata Suomeen ja mitä ehdottomasti taas ei.
