archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Miten hyvät ekoesimerkit saadaan leviämään?

Kirjoittaja

Karoliina Auvinen

Johtava asiantuntija, ekotehokkuus, Avainaluekehitys

Julkaistu

Valitettavan usein hyvät käytännöt leviävät hitaasti tai ei lainkaan. Minun pitäisi Sitran Maamerkit-ohjelmassa saada vanhoja ja uusia ekoälykkäitä lähiratkaisuja – siis paikallisia ja ihmislähtöisiä, uutta teknologiaa hyödyntäviä sekä ekotehokkuutta parantavia ratkaisuja – leviämään koko Suomeen, yhdessä kollegoideni ja kumppanien kanssa. Miten niiden levittäminen onnistuisi?

Monia loistavia käytäntöjä on jo löytynyt. Niitä voivat olla esimerkiksi Pohjanmaalle puuhattavien energiaomavaraisten kylien älyenergiajärjestelmät, Suomen ympäristökeskuksen SYKEn hiilineutraalien kuntien muutosjohtamismallit tai Sybimar Oy:n bisneskonsepti, jossa kalankasvatusallas ja kasvihuone on niputettu biokaasun ja biodieselin kanssa samaan pakettiin.

Mutta miten kestävää taloutta edistävät kotimaiset ja ulkomaiset mallit saataisiin skaalautumaan ja monistumaan koko Suomeen?

Kolme keskeisintä estettä hyvien käytäntöjen leviämiselle ovat tiedon, osaamisen ja motivaation puute.

Hyvien esimerkkien tiimoilta tarvitaan varmasti enemmän seminaareja, medianäkyvyyttä, nettisivuja, verkostoja, koulutusta ja konsultteja. Tiedon ja osaamisen puute saataneen näin korjattua, mutta riittääkö tämäkään vielä motivoimaan ihmisiä siihen, että he todella tarttuvat toimeen?

Iso-Britanniassa ollaan lanseeraamassa asuintalojen energiaremontteja varten "pay as you save"-lainat. Ne tekevät taloudellisesti mahdolliseksi investoinnit aurinkopaneeleihin, lisäeristeisiin ja energiaa säästäviin ikkunoihin.

On kuitenkin jo huomattu, ettei lainaporkkana yksin riitä. Ympäristöpsykologien avulla on lanseerattu remonttiohjelman tueksi "200 superhomes" -konsepti. Sen ideana on, että 40 mailin läheisyydessä briteillä on ekoseerattu mallitalo, jossa saa käydä kylässä. Vierailulla voi sitten ihmetellä ja kysellä talon väeltä, että miten tämä tehtiin. Näiden vierailujen on todettu edesauttavan ihmisten päätöksentekoa merkittävästi.

Päätöksenteon psykologiaa pitäisi Suomessakin miettiä enemmän. Hyvät mallit leviävät yleensä laajempaan käyttöön vasta sen jälkeen, kun niiden onnistunut toteutus on voitu konkreettisesti demonstroida. Lisäksi tarvittaisiin otollisemmat olosuhteet yhdessä oppimiselle. Pitäisi myös kehdata ottaa mallia ja "antaa hyvän kiertää".
 

Tämä kirjoitus on siirretty 12.7.2011 osoitteesta blogi.www.sitra.fi. Aikaisemmat kommentit:

# re: Miten hyvät ekoesimerkit saadaan leviämään?
28. lokakuuta 2010 15:23 by Jari Pirhonen *2

"Suunnittelija avainroolissa": Olemme tuottaneet kaksi EcoDesign-näyttelyä 2009 ja tämän vuoden syksyllä, Habitaren yhteyteen Helsingin Messukeskukseen. Ensimmäisessä näyttelyssä oli teemana ekologinen tuoli ja tämän syksyn näyttelyssä valaisin.

Näyttely oli kansainvälinen kutsunäyttely ja mukana oli kummassakin lähes sata suunnittelijaa, joita Suomen lisäksi oli 16 eri maasta.

Suunnittelun lähtökohdat selviävät www.ecodesign.fi sivustosta.

Lähtökohtana on se, että suunnittelijat (arkkitehdit, muotoilijat,

insinöörit jne) ovat avain asemassa kun halutaan mahdollisimman nopeasti muutoksia. Ekologisten funktioiden

huomioon ottaminen lähtee hyvin pitkälle suunnittelijan toimesta.

Sain idean EcoDesign-näyttelylle v. 2008 Design museosta,

jossa oli Yrjö Kukkapuron ja kiinalaisen arkkitehdin Fang Hai:n suunnittelemia bambusta valmistettuja kalusteita.

Kalustesuunnitteluhankkeen oli rahoittanut UNESCO ja sen tarkoitus oli suunnata

puuraaka-aineiden käyttöä uhanalaisista lajeista nopeasti uusiutuviin lajeihin kuten tässä yhteydessä se oli bambu.

Toisaalta huonekalu/sisustusteollisuudessa ei ole vielä erityisiä

ekostandardeja, kuten on esim. kodinkoneitten energialuokitukset ( tosin enrgiankulutus ei vielä kerro kuin pienen osan hiilijalanjälkeä).

Arkkitehtiuutisissa 10/2010 on EcoDesign-näyttelyyn osallistuneen Tapio Anttilan artikkeli ao näyttelyyn liittyvä

kannanotto, joka tukee suunnittelijan merkityksestä ao asiassa. EcoDesign-näyttely on saanut erinomaisen paljon mediahuomiota niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Habitarea on otsikoitu mm: Habitare ekoilee, Ecodesign Habitaren helmi, jne. Uskon, että tämän kaltainen toiminta

osaltaan avittaa asioiden ripeämpää eteenpäin menoa.

Mm. tänään 28.10. (uusinta su 31.10. )on TV:ssä Tila-ohjelmassa haastateltavana tämän syksyn EcoDesign-näyttelyn kuraattoriksi kutsuttu Ingo Maurer Saksasta.

Valoisin terveisin: EcoDesign-näyttelyn tuottaja Jari Pirhonen/

Mainostoimisto Valo