Arvioitu lukuaika 2 min

Muutoksen Suomessa ihminen on keskellä

Julkaistu

Suomessa ja sen toimintaympäristössä tapahtuvien syvällisten yhteiskunnallisten ja taloudellisen muutosten keskellä on luonnollista kysyä, miten valmiita olemme muutoksiin. Muutos on aina uhka, mutta se sisältää myös suuria mahdollisuuksia. Muutosvalmiuksia pohtimaan Sitran asetti keväällä Muutoksen Suomi –työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto. Työryhmän raportti on nyt valmis.

Raportti tunnistaa muutostarpeet. Se tuo myös esiin suomalaisten turvallisuushakuisuuden ja tietyt oikeutetutkin pelot muutosta kohtaan. Elintasomme on kieltämättä noussut vuosikymmeniä, mutta silti maa on jakaantunut voittajiin ja häviäjiin. Globalisaatio on tuonut vaurautta, mutta se on jakautunut epätasaisesti. Globalisaatio on kiristänyt kilpailua äärimmilleen ja hävittänyt työpaikkoja. Näissä oloissa ihmisten muutospeloissa ei ole mitään ihmettelemistä. Suomalaiset ovat kuitenkin valmiita muutokseen, jos he näkevät sen tarpeelliseksi hyvinvoinnin edistämiseksi.

Raportin mukaan viime vuosina on yleistynyt erityinen kilpailuhenkinen ajattelutapa, ”kilpailumalli”. Se on omiaan jakamaan yhteiskuntaa kovaan ytimeen ja sen ulkopuolelle jäävään periferiaan. Kovassa ytimessä ovat huppuosaajat, ylipäätänsä ”tuottavat ihmiset”. Periferiassa ovat lapset, lapsiperheet, vanhukset, heikosti koulutetut, sairaat ja jopa taiteilijat. Ne muodostavat yhteiskunnallisen "ylijäämän", joka koetaan pelkäksi kulueräksi. Jako kovaan ytimeen ja periferiaan koskee myös seutukuntia ja jopa yrityksiä.

Muutoksen Suomi -työryhmä suuntaa muutosvaateet erityisesti instituutioihin (koulut, terveysasemat, sosiaalipalvelut, viranomaisorganisaatiot jne.). Niiden rooli muutoksissa on arvioitava uudelleen. Hyvin usein törmää jäykkiin rakenteisiin ja ylimieliseen asenteeseen. Tuntuu kuin ihmisten velvollisuutena olisi sopeutua instituutioiden tarpeisiin ja mielivaltaan.

Ihminen on asetettava yhteiskunnan keskelle. Ihmisen tulee saada olla toiminnan subjekti, ei muiden toiminnan passiivinen kohde. Raportti esittää vaatimuksen Instituutioita ihmisille. Instituutioiden rooli on tukea ihmisten elämänhallintaa ja voimaantumista.

Voimaantumisen tukemisen taustalla on vahva oikeudenmukaisuutta korostava arvopohja. Kaikille pitää tarjota edellytykset kehittää ja käyttää omaa osaamista itsensä ja yhteiskunnan parhaaksi. Jako kovaan ytimeen ja periferiaan on täydellisesti ristiriidassa tämän ajattelun kanssa.

Työryhmä ylittää kilpailukyvyn ja tasa-arvon näennäisen vastakohdan juuri tällä voimaannuttavien instituutioiden ideallaan. Kun ihmisille luodaan edellytyksiä elämänsä hallintaan, heidän työpanoksensa ja osaamisensa luo maan taloudelle ja yhteiskunnalle vahvan perustan. Tämä laaja pohja tukee kilpailukykyäkin paljon paremmin kuin panostaminen vain kovan ytimen kehittämiseen.

Raportin alaotsikko – ihmiset muutoksen tekijöinä, instituutiot ihmisten tukijoina – kuvaa hyvin voimaantumiseen ja tasa-arvoon perustuvaa toimintalinjaa. Jos Suomi lähtee tälle tielle, astumme uuden tyyppisen, kansalaisten voimavaroihin perustuvan yhteiskuntakehityksen eturintamaan. Tämä vie kohti hyvinvoinnin Suomea, jossa kaikilla on hyvä elää. Tässä muutoksessa Sitra on mukana. 

 

Antti Hautamäki

Teema

Uudistumiskyky

Teknologian kehitys ja digitalisaatio muuttavat arkemme vauhdilla. Siksi myös yhteiskunnan rakenteiden ja käyttämiemme palvelujen tulee uudistua. Tähän tarvitsemme uudenlaisia, luottamukseen perustuvia kumppanuuksia, yhteisiä, tietoon perustuvia tavoitteita ja ihmisten osallisuuden vahvistamista. Uudistumiskyky-teema työskentelee näiden tavoitteiden puolesta.

Julkaistu

Mistä on kyse?