blogit
Arvioitu lukuaika 3 min

Naapurin tiedolla johtaminen

Julkaistu

Operatiivisen toiminnan seuraaminen ja ohjaaminen on parantunut selkeästi viimeisen vuosikymmenen aikana yhä laajemmin käyttöönotettujen toiminnanohjausjärjestelmien myötä. Tiedolla johtamisesta on tullut merkittävä kilpailutekijä useille yrityksille. Toimialansa menestyneimmät yritykset investoivat paljon siihen, että saavat johtamisen tueksi mahdollisimman laadukasta ja ajantasaista tietoa omasta operatiivisesta toiminnastaan. Suurena haasteena on kuitenkin saada yhä enemmän tietoa siitä missä ollaan verrattuna kilpailijoihin. Tieto kilpailijoiden operatiivisesta toiminnasta ja parhaista käytännöistä olisi arvokasta jokaiselle yritykselle mutta nämä ovat yleensä yritysten liikesalaisuuksia joiden ympärille kukin pyrkii rakentamaan omaa kipailuetuaan.

Yksityinen sektori on yhä selkeästi julkista sektoria edellä toiminnan mittaamisessa ja tiedolla johtamisessa. Julkinen sektori on kuitenkin panostanut viime vuosina tiedon tuottamiseen omasta operatiivisesta toiminnasta sekä tiedolla johtamiseen. Julkisella sektorilla on myös erinomainen mahdollisuus kehittää operatiivisen toiminnan tehokkuutta hyödyntämällä enemmän ”naapurin tietoa”: toiminnan avoimuus mahdollistaa toiminnnan kehittämisen vertaisarviointien eli benchmarkingin avulla. Tätä mahdollisuutta ei yksityisellä sektorilla ole samassa mittakaavassa.

Benchmarking on oman toiminnan vertaamista muihin – tavoitteena muilta oppiminen. Terveydenhuollossa benchmarking toimintaa tehdään esimerkiksi sairaaloiden kesken (www.hospitalbenchmark.com). Tieto samankaltaisten yksikköjen operatiivisesta tehokkuudesta ja parhaista käytännöistä auttavat tunnistamaan oman toiminnan kehittämismahdollisuuksia sekä soveltamaan parhaita käytäntöjä. Olennaista benchmarkingissa on vastata miksi ja miten kysymyksiin. Näin päästään kiinni siihen, mitä benchmarkinglukujen takana oikeasti on. Tavoitteena on saada selville tekijöitä jotka selittävät paremman suorituskyvyn ja löytää keinoja parantaa suorituskykyä parhaiden tasolle. Usein benchmarking auttaa myös näkemään omaa toimintaa laajemmassa mittakaavassa: vertailutiedon avulla voidaan esimerkiksi havaita, mitä hoitoja alueella tuotetaan keskimääräistä enemmän ja missä hoidoissa on niukkuutta. Tällöin resursseja voidaan kohdentaa tehokkaammin. Benchmarkingissa on myös omat riskinsä: vertailutuloksia voidaan pyrkiä käyttämään lisäresurssien saamiseen yksiköissä, joissa tuottavuus on korkea.

Suomessa on jo näyttöä menestyksekkäästä julkisen sektorin benchmarking toiminnasta esimerkiksi vuodeosastojen ja leikkausyksikköjen tuottavuuden parantamisessa. On havaittu, että tuottavuutta voidaan kasvattaa jopa useita kymmeniä prosenttiyksikköjä soveltamalla toimialan parhaita käytäntöjä.

Julkisen sektorin palveluntuotannon rakenne on muutoksessa ja tulee kohtaamaan kilpailua. Yksityisen sektorin osuus kasvaa jatkuvasti mutta samalla kansalaisten valinnanvapauden lisääminen laittaa julkisen sektorin palveluntuottajat kilpailemaan myös keskenään. Osoituksena tästä on potilaan valinnan vapauden mahdollistaminen hoitopaikan suhteen. Valinnanvapauden myötä jokainen palveluntuottaja joutuu miettimään omaa kilpailuetuaan ja arvioimaan toimintansa avoimuutta. Toivottavasti kilpailu asiakkaista ei johda avoimuuden katoamiseen ja hidasta julkisen sektorin hyvin alkanutta työtä parhaiden käytäntöjen levittämisessä.

Vesa Kämäräinen, TkT, KTM

Kirjoittaja toimii Nordic Healtcare Group Oy:n toimitusjohtajana, aiemmin hän on työskennellyt tutkimusjohtajana Teknillisessä korkeakoulussa.