Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 22.01.2013

Nestan näkymiä vuodelle 2013

Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi , Sitra
Elina Kiiski Kataja on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hänen työtään on napata kiinni yhteiskunnassa jo nyt tapahtuvista tärkeistä kehityskuluista, joilla voi olla suuri merkitys tulevaisuudellemme.

Nyt kun vuosi on alkamassa on käsillä useampia ennkointiajatuksia siitä mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Blogasin omalta osaltani siitä mitä Sitran näkövinkkelistä näyttää kiinnostavalta ensi vuonna. Vähän toisesta näkökulmasta asiaa katsotaan brittiläisessä Nestassa, joka on Sitran tyyppinen tulevaisuusorganisaatio ja jonka tehtävänä on saada uudet ideat lentämään. Nestalaiset ovat listanneet kolmetoista kiinnostavaa asiaa, jotka tulevat muuttamaan maailmaa ensi vuoden aikana. Koko artikkeli löytyy Nestan sivuilta. Alle olen poiminut kaikista kolmestatoista muutaman kiinnostavimman trendin.

Ennakoinnista tulee valtavirran tekemistä

Nestan johtajan Geoff Mulganin mukaan ennakointi on ollut pitkään enemmän taidetta kuin tiedettä. Tärkein syy ennakoinnin aseman muutokseen on se, että tiede tulee yhä enemmän tälle alueelle. Sääennusteet ovat jatkuvasti parantuneet, liiketoiminnassa yritykset kuten Wonga ovat tehneet rahaa hyödyntämällä algoritmejä riskien ja luottokelpoisuuden ennustamiseen. Lääkärissä voidaan uudenlaisen työkalun avulla arvioida mahdollisuutesi joutua sairaalaan pidemmällä aikavälillä. Kaggle  järjestää säännöllisesti kilpailuja ohjelmoijille jotka kehittävät algoritmeja, joiden avulla voidaan tehdä ennusteita esimerkiksi oppimistuloksista tai kansanterveyden kehityksestä. Tämä ei tarkoita että ennustaminen suoraan itsessään olisi mahdollista, mutta tulemme Mulganin mukaan paljon tietoisimmiksi uusien työkalujen myötä erilaisista mahdollisuuksista. Jos sinulle kerrotaan lääkärissä että terveysdatasi perusteella näyttää siltä että joudut sairaalaan, on monelle seuraava askel yrittää parantaa terveyttään.

Taistelu etäisyydestä

Nestassa luovan talouden parissa työskentelevän Jon Kingsburyn mukaan ensi vuonna tulemme näkemään valtavan määrän applikaatioita, palveluja ja laitteita, jotka hyödyntävät paikkatietoa. Kun tähän asti suurin osa verkkopalveluistamme on ollut sijainnista riippumatonta, jonkin asian etsimistä verkosta, tulee ensi vuoden aikana paikkatietoon perustuva tarjonta räjähtämään. Tämä liittyy tietenkin älypuhelinten yleistymiseen, joiden kautta on mahdollista jatkuvasti tarjota palveluja tai tietoa siitä mitä ympärilläsi tapahtuu, suoraan omaan puhelimeesi. Tällä hetkellä muun muassa Google kehittelee silmälaseja jotka yhdistävät käyttäjät suoraan nettiin ja esimerkiksi Near Field Communication kehittelee laitetta jolla voit maksaa puhelimellasi tavaroita, lippuja ja palveluja nappaamalla palvelun koodin. Kingsburyn mukaan nämä ovat toki vasta keksintöjen ituja, mutta kertovat jotain olennaista siitä, mihin mobiiliteknologia ja paikkatiedon hyödyntäminen ovat menossa.

 Isot bisnekset kiinnostuvat jakamistaloudesta

AirBnB, TaskRabbit, ZipCar, Boris Bikes – nämä ovat tunnettuja bisneksiä jotka ajavat eteenpäin jakamistalouden nopeaa kasvua. Mutta mitä tapahtuisi jos isot vähittäiskaupat päättäisivät uskaltautua vuokrausmarkkinoille kysyy Nestan Innovation Labin Helen Goulden.

Kysymys kuuluu tekevätkö kaupat niin? Kommentaattorit ovat vakuuttuneita, että peer-to-peer vuokraus (vertaiselta-vertaiselle) tulee olemaan 25 miljardin bisnes 2016 mennessä. Mutta on huomattavaa, että kun esimerkiksi yhteisautojen käyttö on jo lyönyt itsensä läpi, puuttuu jakamisen alueelta vielä menestystarinoita. Mukavuus, kulttuuri ja raha ovat kaikki tärkeitä ulottuvuuksia ja olemme vielä kaukana siitä että mekon vuokraaminen naapurista olisi normaali juttu ennen juhliin lähtöä. Kuitenkin jakamistalous on nousussa ja tällä on merkittäviä vaikutuksia. Esimerkiksi jos vuokrauksesta ja lainauksesta tulisi normi, pyrkisivät firmat todennäköisesti maksimoimaan tuotteen kestävyyden ja eliniän ja näin takaamaan pisimmät vuokratulot.

Vaikka kulutustottumukset ovat vielä vahvasti sidoksissa omistamiseen, voi muutos olla lähellä jos isot tunnetut brändit tarttuvat tähän. Esimerkiksi jakamistalouden markkinat ovat syntymässä ainakin leluille, lastentuotteille ja kalliille luksustuotteille parhaillaan. Näyttää siltä että uudenlainen hyperlokaali, hyvin brändätty fyysinen paikka jota pyöritetään verkon kautta on tilauksessa jakamistalouden suunnasta.

Kansalaisapplikaatioiden läpimurto

Yhä enemmän applikaatioita kehitetään nyt yhteisten ongelmien ratkaisemiseen jotka skaalautuvat nyt paikalliselta tasolta myös esimerkiksi kansalliselle. Esimerkkejä tästä on jo. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Code for America Commons toimii yhteisöllinen app store, eli applikaatiopalvelu, joka jakaa teknologiaa ja auttaa julkista hallintoa löytämään ratkaisuja ongelmiin. Nyt myös Eurooppaan on perustettu Code for Europe, jossa eurooppalaisille kaupungeille pyritään löytämään fiksuja julkisten palvelujen ratkaisuja ja koodeja sekä jakamaan näitä muualle.

Kestävyyttä edistävät liiketoimintamallit ansaitsevat myös huomiota. SeeClikFix on New Havenissa luotu applikaatio, jonka kautta kansalaiset voivat helposti raportoida viranomaiselle teidensä kunnosta ja erityisesti siitä jos jotakin on rikki tai vaarallisesti vaurioitunut. SeeClickFixin liiketoimintamalli perustuu sekä mainostuloihin että vastauspalvelun pyörittämiseen kansalaisten ja viranomaisten välillä.

Myös kansalaisten apu passiivisessa datan keräämisessä on kasvamassa sensoriteknologian kehittymisen myötä. ”Kansalaissensorit” applikaatioina keräävät dataa esimerkiksi tien töyssyistä ajaessasi tai muuten ympäristöstä jota voidaan eri tavoin hyödyntää. Passiivinen datan kerääminen on myös huikea mahdollisuus esimerkiksi itseä varten räätälöidyille terveyspalveluille.

Isot palkinnot isoista haasteista

Nestan Tris Dyson uskoo, että vuonna 2013 näemme isoja palkintoja isoista ratkaisuista, eli isot firmat näkevät joukkoistamisen suuret mahdollisuudet ja ovat myös valmiita maksamaan ratkaisuista jotka toimivat. Maailma kamppailee suurten haasteiden kanssa; ilmastonmuutos, ikääntyminen, velkaantuminen, terveys, laskeva kilpailukyky…  Kuitenkin  etenkin läntinen maailma on erittäin hierarkkinen siinä, mitä tulee ongelmien ratkaisuun. Ihmiset työskentelevät isoissa organisaatioissa ja ratkovat ongelmia näiden organisaatioiden ehdoilla.  Joukkoistaminen on vastaus monella tavalla tähän haasteeseen siinä mielessä, että se mahdollistaa valtavien joukkojen viisauden ja ongelmanratkaisukyvyn käyttämisen monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän viisauden ja potentiaalin käyttöön saamiseksi kannattaisi kuitenkin tarjota isoja palkintoja jotka motivoisivat ratkomaan haasteita. Palkitseminen onkin hyvä esimerkki historiasta jota voitaisiin nyt käyttää uudestaan. Teollisen vallankumouksen aikaan isoja innovaatioita tehtiin kilpailuissa joissa palkinnot olivat merkittäviä. Pituusasteet helpottamaan brittäläisten merimiesten navigointia, Alkalin tuotanto sekä hydraulisen turbiinin keksiminen teollisuuden käyttöön ovat kaikki olleet ihmisen toimintaa ratkaisevasti muuttavia keksintöjä – jotka syntyivät vastauksena kilpailuihin!

 Yhteiskuntatieteiden puisto

Jo 60-luvulta lähtien amerikkalaisten yliopistojen tiedepuistot ovat synnyttäneet huikeita teknologisia innovaatioita jotka perustuvat tiedemaailman, opiskelijoiden sekä käyttäjien ristiinpölytykseen sekä yhdessä testaamiseen ja tekemiseen. Nyt kysymys kuuluu voitaisiinko samaa konseptia joka on tuottanut niin merkittävän määrän teknologisia innovaatioita hyödyntää isojen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen? Bilbaoon ollaan avaamassa Euroopan ensimmäistä sosiaalisten innovaatioiden puistoa, jossa julkinen, yksityinen ja neljäs sektori kehittävät yhdessä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Linkki kannattaisi kuitenkin rakentaa vielä yliopistoihin, jolloin tieteellinen tieto saataisiin mukaan ja tiede käytäntöön. Nestan Adam Price pohtii voisiko UK olla edelläkävijä tässä ja saada ensimmäisen yhteiskuntatieteellisen puiston saarivaltioon.

Tiedosta ja datasta tulee terveydenhuollon aarre

Big Data, jolle ei vielä oikein suomennosta löydy, on ollut viime vuonna iso juttu maailmalla. Digitaaliset työkalut mahdollistavat meille yhä paremmat työkalut analysoida isoja määriä dataa ja tietoa. Olisiko pian siis mahdollista, että voisimme tulla paremmiksi hyödyntämään tietoa, jota meistä kaikista on olemassa, mutta joka on levinnyt eri puolille yhteiskuntaa? Tätä tietoa on lääkäreillä, hoitajilla, terveydenhoitajilla, apteekeilla, tutkijoilla, firmoilla, potilailla, perheillä ja niin edelleen. Mitä puolestaan tarkoittaa omahoito ja vertaishoito, ”terveydenhoidon commons” ja kuka tätä dataa meistä hallinnoi? Entä mitä tämä tarkoittaa sekä potilaan että ammattilaisen näkökulmasta? Kaikki tämä on tärkeää, sillä terveysdatan hyödyntämisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä tutkimukseen että uuden tiedon luomiseen. Samalla esimerkiksi kokemusten ja lääkityksen vertailulla esimerkiksi verkossa vertaisten kanssa voi olla merkittäviä vaikutuksia monien vaikeiden sairauksien hoidossa. Seuraavaksi tarvitsemme näiden uusien tapojen luotettavuuden varmistamista.