Arvioitu lukuaika 3 min

Öljytön kasvutalous – utopiaako?

Photo: Miikka Pirinen, Sitra

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Maailmantalous ja elintapamme rakentuvat halvan öljyn varaan. Edullisesti hyödynnettävissä olevan öljyn määrä on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt. Kuluttajille tämä näkyy suoraan kalliimpana energian ja polttoaineen hintana. Öljyä riittää varmaan maailman tappiin asti, mutta asia erikseen on sitten se, millä hinnalla sitä saa.

Jos öljy olisi eläin, ympäristöjärjestöt olisivat jo aikoja sitten nostaneet sen tarkkailtavien lajien listalle. Tänä päivänä sitä uhkaisi jo sukupuuttoon kuoleminen. Miten käy talouden, jos öljy uhkaa kuolla sukupuuttoon?

Öljyn tuotantohuippu on ohitettu

Useat maailmantalouden kehitystä tulkitsevat organisaatiot ovat viime vuosina muuttaneet radikaalisti tulkintojaan öljyn määrän riittävyydestä. 2010 vihdoin myös kansainvälinen energia-alan järjestö IEA korjasi omaa ennustettaan öljyn tuotantohuipun ajoittumisesta parillakymmenellä vuodella ja kertoi, että hupsista – sehän olikin jo 2006.

Öljyä siis tuotetaan koko ajan entistä vähemmän ja sen hinta jatkaa rajua nousuaan. Halvan öljyn aika onkin siis auttamatta ohi, kuten IEA:n pääekonomisti Fatih Birol on todennut. Ei ole kysymys öljyn loppumisesta maankuoresta, mutta sen hyödyntäminen tulee jatkossa teknisesti haastavammaksi – ja sitä myöten myös kalliimmaksi.

Mitä siis teemme, kun taloutemme ja elintapamme ovat rakentuneet halvan öljyn varaan? Vaikka länsimaat vähentäisivätkin öljynkulutustaan, Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien kasvu kuittaa tämän vähennysmäärän mennen tullen. Kun pidetään mielessä, että seuraava öljyntuotannon huippu on mahdollinen vasta noin 100 miljoonan vuoden päästä, niin luvassa on talouskasvun näkökulmasta melko pitkä odotusaika.

Vaikka öljyriippuvuus on Suomessa jo vähentynyt (1974 yli 64%, 2010 enää 26%), niin öljy on täälläkin silti edelleen merkittävä talouskasvun riippuvuuden lähde. EU:nkin tasolla liikennesektori on noin 96 % riippuvainen öljystä, kuten Coreorient Oy:n Heikki Waris ja Harri Paloheimo ovat todenneet. Kansainväliset raportit viittaavat nettovajeeseen jo 2015 mennessä. Vaihtoehtojen (mm. sähköautot, biopolttoaineet) käyttöönotto riittävässä mitassa ei vaikuta toteutuvan tuohon mennessä.

Entä onko olemassa vielä hyödyntämättömiä öljyreservejä, jotka ratkaisisivat yhtälön? Lyhyellä tähtäimellä on epäolennaista kiistellä väitettyjen reservien olemassaolosta, sillä käytettävissä olevan öljyn määrä ratkaisee maailmantaloudessa. Ja koska tuotannon kasvattamiseen ei ole panostettu riittävästi, vajetta ei voitane estää 2015 mennessä. Näin on todennut mm. Iso-Britannian Industry Task Force for Peak Oil and Energy Security (ITPOES).

Mitä tulee pidemmän tähtäimen tarkasteluun ja mahdollisiin reserveihin, niin niiden määrää on saatettu voimakkaasti liioitella. Tätä mieltä on Sadad-al Husseini, Saudi Aramcon entinen varatoimitusjohtaja.

Talouskasvun suunnanmuutos käynnissä

Kun huomioidaan öljyntuotannon huipun ohittaminen, on pakko tunnustaa ilmeinen tosiasia: maailmantalouden kasvulle nykyiseen tapaan ei enää ole edellytyksiä. Ja tämä tilanteessa, jossa niin Euroopassa kuin USA:ssakin valtionvelka suhteessa BKT:een on jo yli 90 %. Öljy siis pakottaa talouskasvun trendin kääntämään suuntaansa. Tämä suunnanmuutos tapahtuu todennäköisesti nopeana murroksena. Luonnonvarat ovat väistämättä hupenemassa nykyisillä elämäntavoilla. Kulutusta on siis pienennettävä.

Öljyn riittävyys ja energiariippuvuus ovat merkittävässä pohdittaessa roolissa systeemisiä muutoksia. Tämä tuli esiin pari viikkoa sitten aiheesta järjestetyssä seminaarissa Valmius systeemiseen murrokseen

Roope Mokka Demos Helsingistä on todennut, että nyt on meneillään historiallisesti uusi tilanne: pysyvä lasku. Kun energiasta tulee niukkuus, ihmisten päätöksistä tulee merkittävin osa energiajärjestelmää. On siis korkea aika muuttaa omat ajattelumallimme.

Kommentit:

Siirretty palvelu-uudistuksen yhteydessä vanhasta blogista

# re: Öljytön kasvutalous – utopiaako?
11. lokakuuta 2011 20:41 by Rauli Partanen *2

Hyvä ja tiivis teksti. Alkaa olla korkea aika että näitä asioita aletaan tuoda ilmi ”virallisemmallakin” puolella. Hyvähyvä! Sitten pari kommenttia:

Öljyn kehittyvien jalosteiden vuoksi se on mielestäni jopa tärkeämpi osa elämäämme kuin aiemmin. (ja toisaalta revimme nykyisin joka litrasta enemmän hyvinvointia kuin ennen, joten joka litrasta myös lähtee enemmän hyvinvointia) Pienetkin jakelun yskimiset vaikuttavat niin laajalla kentällä että sitä on hankala kuvitella. Tilannetta pahentaa ”JOT”-yhteiskuntamme, jossa kukaan ei pidä enää minimiä isompia varastoja, koska se olisi pääoman tehotonta käyttöä. Ja tietysti se, että aihe on tähän mennessä vaiettu kuoliaaksi.

Suomen tilanne on siinä mielessä mielenkiintoinen, että noin 95 % käyttämästämme öljystä tulee Venäjältä. Venäjä on maailman suurin öljyntuottaja tällä hetkellä, mutta monien asiantuntijoiden mukaan sen tuotannon huippu on käsillä näinä päivinä, eli parin vuoden sisään. Laskun jyrkkyys riippuu isoista investoinneista syrjäisiin ja hankaliin kenttiin ja infraan. Ja esim läntisten öljy-yhtiöiden investointimahdollisuudet ovat riippuvaisia pankkien luotonantohalukkuudesta (ja käsillähän oli luottokriisi osa 2). Lisäksi, Venäläiselle öljylle on melko rikkaita ostajia mantereen toisellakin puolella (jonka vuoksi öljyn hinta ei taantumauhasta huolimatta ole kauheasti laskenu, ainakaan vielä -> kiinalaisilla on varaa ostaa se mitä meillä ei ole).

Kirjoitin muunmuassa öljyhuippua ja sen moninaisia vaikutuksia käsittelevään blogiini artikkelin otsikolla Suomalaisten Suhde Öljyyn, jossa tuota avataan hieman lisää. Jos sallitte linkin:

https://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/03/03/suomalaisten-suhde-oljyyn/

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu