Siirry suoraan sisältöön

Kuvaaja Saara Lehtonen

Julkaistu 15.11.2012

Onko Suomesta tulossa pääkonttoritalous, jossa vain superkoulutetut pärjäävät?

Parikymmentä vuotta sitten huolestuttiin, että Suomen kohtalo olisi tytäryhtiötalous, jossa kaikki liiketoiminta myydään ulkomaille. Yhä edelleen aihe esiintyy kommenteissa esimerkiksi startup-, terveydenhuolto- ja kaivosyritysten rahoituksen, omistuksen ja kehityksen suhteen. Paljon suurempi huoli on kuitenkin se, että Suomesta tulee pääkonttoritalous.
Kirjoittaja
 
Matti Aistrich

Parikymmentä vuotta sitten huolestuttiin, että Suomen kohtalo olisi tytäryhtiötalous, jossa kaikki liiketoiminta myydään ulkomaille. Yhä edelleen aihe esiintyy kommenteissa esimerkiksi startup-, terveydenhuolto- ja kaivosyritysten rahoituksen, omistuksen ja kehityksen suhteen. Paljon suurempi huoli on kuitenkin se, että Suomesta tulee pääkonttoritalous.

Tytäryhtiötalouden myötä pelotellaan liiketoiminnan tuottojen valuvan ulkomaille. Suomeen ei tässä visiossa jää mitään: ulkomaiset yritykset kuppaavat meiltä kaiken, vaikka veronkierto onkin laitonta ja korkovähennysoikeutta ollaan rajoittamassa. Yleisellä tasolla tämä huoli on aiheeton, koska ulkomaiset yritykset eivät juuri lainkaan osta Suomesta yritystoimintaa, saati perusta sellaista tänne. Markkinamme ovat liian pienet, ollakseen kiinnostavat myynnin kannalta. Kustannusrakenteemme on liian raskas tuotannolle ja kuviteltu teknologiaosaamisemme ei ehkä sittenkään luo maailman parasta tuotekehitystä, vaikka niin itsellemme uskottelemme. Voi kunpa saisimmekin lisää Bayerin ja ABB:n kaltaisia tytäryhtiöitä yhteisöveron maksajiksi!

Mitä meille jää?

Suomalainen teollisuus on vienyt tytäryhtiötaloutta ulkomaille varsin nopeasti viime vuosina siirtämällä toimintaansa kehittyville markkinoille. Osatekijä on Suomen kustannustaso ja sen jäykkyys, mutta suuri vaikutus on myös sillä, että tuotteita kannattaa suunnitella, markkinoida ja tuottaa siellä missä niiden asiakkaat ovat.

Mitä meille jää, jos esimerkiksi asiakasymmärrys, markkinointi, tuotanto ja myynti siirtyvät pois Suomesta? Meille jää pääkonttorit, joissa tehdään rahoitusjärjestelyjä ja abstrakteja strategioita, hallinnoidaan patentteja, mietitään ylikansallista IT-järjestelmää tai johdon koulutusohjelmia.

Toimivien yritysten pääkonttorit muuttavat äärimmäisen harvoin maasta toiseen. Niiden kulttuuri, ylin johto, hallituksen kokoonpano, säännöt ja verkostot sitovat niitä voimakkaasti alkuperämaahan. Toimitusjohtaja tosin ehkä istuu Singaporessa tai Lontoossa, koska hänen täytyy oikeasti keskustella asiakkaiden kanssa ja oikeasti ymmärtää markkinoita, joilta yritys saa kauppansa.

Valitettavasti pääkonttorissa ei työskentele kuin kourallinen koko yrityksen työvoimasta eikä pääkonttorin väki ole poikkileikkaus suomalaisista. Niin sanottuja ”kuutosen oppilaita” tarvitaan pääkonttorissa vain muutama varmistamaan, että tärkeät asiat kuten siivous, lämmitys, lumenluonti ja ruokailu toimivat sujuvasti. Pystyykö koko muu Suomi elämään pelkästään tuottamalla palveluita pääkonttorien väelle ja tekemällä elintarvikkeita venäläisille? Pääkonttoritaloudessa tuloerot ja työttömyys kasvavat ja Suomi eriarvoistuu.

Yhdysvalloissa tuotantoa kaivataan takaisin

Yhdysvalloissa asiaan on havahduttu ja muualle siirtynyttä teollisuutta kaivataan takaisin. Saksa puolestaan aktiivisesti pitää tuotantoa maassaan. On ymmärretty, että huippuluokan tuotekehitys ei onnistu ellei asiakaskunnan lisäksi ole kontaktipintaa myös tuotantoon. Huipputeknologian tuottaminen vaatii myös alemman tason osaamista ja yhteiskuntarauhan kannalta on hyvä, että ahkerille ja aikaansaaville ihmisille löytyy töitä. On tietenkin olemassa kokoonpanotehtäviä, jotka kustannustason takia joko eivät koskaan siirry takaisin tai jos ne siirtyvät, ne automatisoidaan. Toisaalta on myös paljon perusteollisuuden tehtäviä, joissa kustannuskilpailukyky on menetetty, mutta joissa paikallista toimintaa tarvittaisiin, että kansallinen ekosysteemi toimisi.

Rakennemuutos on faktaa Suomessakin. Teollisuuden poistumista maasta eivät uudet toimialat kuitenkaan pysty nopeasti korvaamaan. Siksi rakennemuutosta on hallittava ja teollisuuden toimintaympäristöä ylläpidettävä koko yhteiskunnan eduksi.

Lisämateriaalia aiheesta:

Suomen Pankin tilasto suorista sijoituksista Suomeen ja Suomesta 2007-2012

Harvard Business Review’n artikkeli: ”Does America Really Need Manufacturing?”

Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat 2011 (Bayer ja ABB neljän suurimman joukossa)

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.