sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Olen Penna Urrila, 35-vuotias ekonomisti Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta. Minun oli nuorena vaikea päättää, mikä opinala olisi se kaikista omimmalta tuntuva, kun sekä matemaattiset aineet että yhteiskunta kiinnostivat. Päädyin sitten ekonomistiksi kun ajattelin että siinä voisi yhdistellä näitä kahta sujuvasti. En ole kovin paljoa joutunut tätä ammatinvalintaani katumaan, vaikka toki joskus talouden ainaisen kaaoksen tilalle saattaisi kaivata vähän ennustettavampien ilmiöiden kanssa toimimista.
Katselen maailmaa juuri talouden ja ennen kaikkea suomalaisten yritysten näkökulmasta, mutta taloutta voi vain harvoin ajatella yhteiskunnan erillisenä osa-alueena jolla ei olisi kytkentöjä muualle. Esimerkiksi erilaisten päätöksentekojärjestelmien (tai suppeammin poliittisen järjestelmän) vaikutus talouteen ja toisinpäin on aivan ilmeinen.
Demokratia ei minusta näyttäisi olevan missään globaalissa kriisissä, päinvastoin. Maailmassa lienee tällä hetkellä enemmän demokraattisesti hallittuja valtioita kuin koskaan, eikä globaali talouskriisi ole juuri järkyttänyt demokraattisen päätöksenteon valta-asemaa. Itse asiassa, Pohjois-Afrikan viimetalviset tapahtumat ovat osoitus pikemminkin päinvastaisesta: talouden ongelmat olivat siellä demokratiakehityksen yhtenä laukaisijana.
Samaan aikaan Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa äänestysprosentit ovat laskussa, ja kansalaisten on sanottu kärsivän vaali- ja demokratiaväsymyksestä. Osittain kyse voi toki olla päätöksenteon etääntymisestä liian korkealle tasolle (tätä kannattaa pohtia esimerkiksi Suomen optimaalista kuntarakennetta hahmoteltaessa) tai siitä, että käsiteltävät asiat koetaan ylivoimaisen monimutkaisiksi. Silti tällainen epäusko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin on mielestäni hieman ihmeellistä, koska samaan aikaan yhä useampi vaalipäivänä nukkuneista käyttää ääntään vaikkapa Facebookissa joka päivä. Usein myös aidosti yhteiskunnallisiin asioihin kantaa ottaen.
Kurssimme aiheessa – uudessa demokratiassa – minua kiinnostaa erityisesti muuttuvien päätöksentekomallien vaikutus yhteiskunnan (ja siten taloudenkin) rakenteisiin mikrotasolla. Miten valtaa tulevaisuudessa käytetään? Kuinka suuri osa perinteisestä vaikuttamisesta korvautuu erilaisilla uusilla päätöksentekomuodoilla, joista sosiaalisen median kautta tapahtuva päätöksenteko ja vallankäyttö ovat jo tänä päivänä yhtenä hyvänä esimerkkinä? Miten ennakkoluuloton yritys voisi valmistautua muutokseen muutenkin kuin luomalla Facebook-sivut joita sitten harvakseltaan päivitetään?