blogit
Arvioitu lukuaika 3 min

Pönäkkä, tanakka ja punakka?

Kirjoittaja

Hannele Laaksolahti

Johtava asiantuntija, Sitra

Julkaistu

Sitran Ruoholahden toimipisteessä tapahtuu kummia. Ala-aula on vilkkaampi kuin koskaan ja rakennuksen läpi Itämerenkadulta Porkkalankadulle kulkeva katu on poikkeuksellisesti suljettu. Rakennuksen keskelle, S-marketin ja Katri Antellin ravintolan välitilaan rakennetaan puitteet huomiselle Sitran elinvoima-verkoston tapaamiselle.

Tapaaminen on jatkoa vuonna 2009-2010 toteutetulle Suomen elinvoiman lähteet –kehitysohjelmalle, joka pureutui 200 suomalaisen päättäjän voimin siihen, mistä Suomi ammentaa elinvoimansa talouskriisin jälkeen ja laajemmin tulevaisuudessa. Kehitysohjelman viimeisessä vaikuttajafoorumissa 23.3.2010 Sitran yliasiamies Mikko Kosonen kertoi, että aloitamme päätöksentekijöille suunnatun koulutuksen, joka liittyy taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Kososen mukaan päätökseen vaikutti yhtäältä selkeä tarve viedä rakennettua elinvoima-ajattelua eteenpäin, mutta toisaalta myös eri tahoilta välittynyt viesti siitä, että Sitran roolia yhteiskunnallisena kouluttajana kaivattiin jälleen.

Tästä seuraakin kysymys siitä, mitä koulutuksella oikeastaan tarkoitetaan? Onhan Sitran perustehtävänä ollut kautta aikojen järjestää seminaareja, työpajoja, aivoriihiä osana suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämistä. Koulutus on sanana ristiriitainen, sillä se liitetään edelleen mielikuvissa helposti ylhäältä alaspäin kohdistuvaan opetus- ja kurssittamistoimintaan. Tämä ei ole yllättävää, sillä suomalaisten kouluttautumisaktiivisuus on Euroopan kärkeä ja Tilastokeskuksen mukaan yli puolet työikäisistä 25-64-vuotiaista osallistuu vuosittain johonkin järjestettyyn koulutukseen tai kurssitukseen. Toki suomalaisten itseohjautuva ja niin sanottu non-formaalikin kouluttautuminen on yleistä, mutta erityisesti formaalin koulutuksen merkitys ja usko sen vaikuttavuuteen on meillä yleistä.

Sitran koulutuksia voidaankin tarkastella sen mukaisesti, onko tavoitteena yhteinen ongelmanratkaisu ja kehittäminen vai tietyn substanssin kouluttaminen ja opettaminen. Jako on toki kärjistytty, mutta jos tarkastelemme Sitran koulutushistoriaa, voidaan eroavaisuuksia löytää juuri tällä ulottuvuudella. Kaikki sai alkunsa vuonna 1977, kun Sitra aloitti talouspolitiikan koulutuksen, joka vastasi juuri sen ajan tarpeeseen luoda yhteistä kieltä ja käsitteistöä yhteiskunnan päättäjille talouspolitiikan lainalaisuuksista. Talouspolitiikan koulutusta jatkui vuoteen 2003 saakka ja se käynnisti myös tarpeen muunlaiselle koulutus- ja kehittämistoiminnalle. Yhteiseen ongelmanratkaisuun ja kehittämiseen suuntautuneita hankkeita ovat olleet esimerkiksi Suomi 2015 ohjelma, joka visioi Suomen tulevaisuutta 2000-luvun alussa, erilaiset strategiahankkeet kuten kansallinen luonnonvarastrategian kehitystyö sekä viimeisimpänä Suomen elinvoiman lähteet –kehitysohjelma. Eroa koulutuksissa on ollut myös sen mukaan, onko substanssi tai teema ohjannut, keitä kutsutaan kokoon vai onko kutsutut valittu poikkiyhteiskunnallisesti teemasta riippumatta.

Päädyimme omassa suunnittelutyössämme kutsumaan alkavaa toimintaamme Elinvoima-kehitysohjelmaksi ja uutta kurssia Elinvoima-foorumiksi. Kehitysohjelmassamme on toki elementtejä perinteisestä koulutuksesta, mutta toiminnan keskiössä ovat ehdottomasti foorumilaiset itse.

Kritiikittä ei ole selvitty. Sitran koulutuksen perinteistä kohderyhmää kuvailtu muun muassa pönäkäksi, tanakaksi ja punakaksi ja koulutustoiminnalta on toivottu uudenlaista avoimuutta. Kehitysohjelmamme, kuten varmasti kaikki aiemmatkin kehitysohjelmat, pyrkii olemaan parempi tai ainakin uudempi kuin edeltäjänsä. Vanhasta on pyritty ottamaan opiksi. Uudessa elinvoima-foorumissa on säilytetty osallistujien poikkiyhteiskunnallisuus. Uskomme edelleen, että yhteiskunnan sektorirajat ylittävä dialogi on yksi keino vaikuttaa Suomen elinvoimaan. Lupaamme myös pitää kiinni tavoitteestamme vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan vaikka loppuraporttia ei tästä elinvoima-foorumista seuraa. Sen sijaan konkreettista tekemistä ja toimintaa päivänpolttavien kysymysten ääreltä on luvassa.

Suunnittelutyö on ollut jännittävää ja odotan innolla huomista. Olen itse mukana tiiviisti ohjelman toteutuksessa yhdessä muun Sitran Elinvoima-tiimin kanssa. Tervetuloa uudet Elinvoima-foorumilaiset! Pöytä on katettu. Toivon, ettette poistu sen ääreltä pönäkkäinä, tanakkaina ja punakkaina.