Arvioitu lukuaika 2 min

Potilas on tulevaisuuden terveydenhuollon kuningas

Aalto-yliopiston ja lääketieteen opiskelijat visioivat terveydenhuollon tulevaisuutta yhteistyöprojektissa Sitran kanssa.

Kuva: Health Tuesday

Julkaistu

Aalto-yliopiston ja lääketieteen opiskelijat visioivat terveydenhuollon tulevaisuutta yhteistyöprojektissa Sitran kanssa. Lorviminen odotushuoneessa loppuu, kun hoitohenkilökuntaan saa yhteyden vaikka kotisohvalta.

Yskittää ja nenä vuotaa. Mitäs jos terveyskeskukseen raahautumisen sijaan voisitkin odotella hoitajan puheille pääsyä kotisohvallasi, ja vuoron koittaessa kertoa hänelle oireistasi chatin välityksellä?

Tulevaisuudessa lääkärien ja hoitajien apu ei ole enää niin sidottua paikkaan kuin nykyään.

Muun muassa tätä ja terveydenhuollon tulevaisuuden muita näkymiä pohdittiin Sitran Health Tuesday -aamussa 4. marraskuuta. Tällä kertaa alustusvuorossa olivat opiskelijat Nelli Myllylä, Eero Linna, Kristian Taipale ja Henrikki Soininen, jotka esittelivät BMI Innovation -projektia, jossa he pohtivat, miten lääkärin työtä tehdään vuonna 2030 ja millä välineillä.

Health Tuesday on Sitran kuukausittainen tapahtuma terveysalan ammattilaisille, päättäjille ja sijoittajille, jossa aamupalan aikana verkostoidutaan ja kuullaan teemaan liittyviä alustuksia uusimmista terveysaiheista.

Opiskelijat olivat vakaasti sitä mieltä, että vuonna 2030 saamamme terveydenhuolto on parempaa kuin aiempien sukupolvien.

“Do it yourself and do it together”, kiteyttää Myllylä.

Teknologia on tulevaisuuden terveydenhuollossa yhä keskeisemmässä roolissa. Fyysiset lääkärikäynnit todennäköisesti vähenevät, koska lääkärit ja hoitajat voivat olla potilaiden kanssa yhteydessä uusin keinoin, kuten esimerkiksi chattien ja kuvayhteyksien avulla. Nyt jo esimerkiksi ihotautilääkäri pystyy konsultoimaan etänä joitakin ihosairauksia.

Ihmiset pystyvät tulevaisuudessa keräämään myös yhä enemmän terveystietoa itsestään ja välittämään sitä helposti hoitohenkilökunnalle. Kun lääkäri on ehtinyt tutustua potilaan keräämään dataan etukäteen, vapautuu vastaanotolla aikaa enemmän itse hoitotyöhön.

Suuri läpimurto terveysalalla onkin opiskelijoiden mukaan data driven healthcare, eli lääketieteellisen tiedon laaja hyödyntäminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmisten perinnöllistä tietoa voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevästi terveydenhuollossa.

Opiskelijat pohtivat paljon myös tulevaisuuden potilaan roolia. Potilaat ovat heidän visioissaan aikaisempaa aktiivisempia oman terveytensä edistämisessä, koska he pääsevät käsiksi omaa terveyttään koskevaan tietoon. Halutessaan he voivat perehtyä helpommin myös lääketieteelliseen tietoon, josta hyvä esimerkki on jo laajassa käytössä oleva kouluterveyskirjasto.fi-palvelu. Asiakaskeskeiseen hoitoon siirtyminen vaatii sekä asiakkaalta että lääkäriltä uutta asennoitumista ja vastuunkantoa.

“Terveysinnostuksesta pitää saada valtavirtaa. Nyt se on pienen porukan ilmiö: heidän, jotka jo voivat hyvin. Kansantalouden kannalta tärkeä olisi saada kaikki kiinnostumaan omasta terveydestään”, pohtii bioinformaatioteknologiaa opiskeleva Henrikki Soininen.

Lääkärin ammatti vaatii myös uudelleen määrittelyä. Opiskelijoiden mukaan tarvitaan koulutuksellisia uudistuksia, jotka vahvistavat lääkäreiden monialaista osaamista.

Opiskelijat pitivät yhteistyötä Sitran kanssa hedelmällisenä.

“Projektille oli selkeä tarve, kun huomasimme, että monet Aalto-yliopiston tekniikan osaajat työllistyvät terveydenhuoltoalalle ilman aiempaa kontaktia lääketieteen opiskelijoihin. Lääkisläisten taas on tärkeä ymmärtää teknologiaa ja sen mahdollisuuksia lääkärin työssä”, kertoo Anni Oksanen, yksi projektin koordinaattoreista.

“Myös yritykset voivat saada työstämme jonkin siemenen omalle toiminnalleen”, pohtii lääketieteen ja rahoituksen opiskelija Kristian Taipale.

Julkaistu

Suosittelemme