Arvioitu lukuaika 2 min

Rakentaminen muuttuu vihreäksi

Kuva: Miikka Pirinen

Kirjoittaja

Jukka Noponen

Julkaistu

Uudisrakentamisen käännyttyä laskuun on rakennusteollisuudella mahdollisuus ja korkea aikakin uudistaa konseptejaan. Tulevaisuudessa kaikki ei mene enää kaupaksi pääkaupunkiseudullakaan. Rakennusteollisuus on maailmanlaajuisesti tarttumassa voimallisemmin kestävän rakentamisen trendeihin, ”Green” ja ”Sustainable Building” – konsepteihin, samalla tavalla kuin muu teollisuus puhtaisiin teknologioihin.

Vihreällä ja kestävällä rakentamisella on pitkät juuret ulottuen 1960-70-luvuille. Ajatus passiivienergiataloista syntyi jo 1980-luvun lopulla Ruotsissa ja Saksassa. Ekorakentamisen ja energiatehokkuuden juuret ovat toki tätä pidemmätkin. Mm. Helsingin kantakaupungin vanhin rakennuskanta edustaa varsin hyvää tasoa energiatehokkuudessa – vaikkei edustakaan mitään konseptointia. Sata vuotta sitten piti vain tehdä massiivisia rakenteita. Vielä tuore positiivinen esimerkki on Helsingin Viikin alue, jota on aivan liian vähän nostettu esiin mallikohteena. Sen rakentamisen jälkeen Suomessa kehitys jostain syystä pysähtyi totaalisesti. Ilmeisesti ei kannattanut kehittää, kun kaikki meni kaupaksi alati nousevilla hinnoilla. Tämä on menetys rakentamisen osaamisen viennille.

 

Vihreällä – ja samaa tarkoittavalla kestävällä rakentamisella – tarkoitetaan ympäristötekijöiden ja energiatehokkuuden huolellista huomioonottamista rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja käytöstä poistamisessa.   Siis käytännössä säästetään luonnonvaroja tehokkaalla materiaalien, veden ja energian käytöllä sekä mallikelpoisilla rakentamis- ja ylläpitoprosesseilla.

Muutokselle on olemassa maailmanlaajuiset veturit ja indikaattorit. Ilmastonmuutos ohjaa kansalaisia vaatimaan muutosta. Rakennusteollisuus on itse analysoinut ja nähnyt tilanteen. World Green Building Council:in  teettämän tutkimuksen mukaan vihreästä rakentamisesta on tulossa globaali ilmiö. Puhutaan merkittävistä asioista, koska maailmassa rakentaminen vastaa alueesta riippuen  20-60 prosenttia energian käytöstä ja rakennusteollisuus edustaa 8-10 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Selvityksen, joka käsitti 700 rakennusalan yritystä ja vaikuttajaa eri puolilla maailmaa, mukaan 94 prosenttia rakennusliikkeiden asiantuntijoista ennustaa, että vuonna 2013 vähintään 16 prosenttia heidän rakennusprojekteistaan voidaan määritellä ”vihreiksi”. Kestävä rakentaminen nähdään kasvualueena, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka kehityksen ja Aasia volyymin veturina.

Matalaenergia rakentamisessa on kehitettävissä ilmaston, asukkaan ja yrityksen kannalta win-win-win-tilanne. Mm. Göteborgissa on juuri valmistunut passiivikerrostalo, jonka investointikustannukset ylittävät vain 2,5 prosentilla normaalikustannustason. Kyseisen talon energian käyttö on 60 kWh/m2/vuosi ja se jopa puolittuu, kun autotallit ja pesula- ja varastotilat lasketaan pois. Hiilidioksidipäästöt ovat 70 prosenttia pienemmät normirakentamiseen verrattuna. Käyttökustannukset pienenevät ja markkina arvo kasvaa. Asiakkaat alkavat vähitellen kysyä energiatehokkuuden perään. Saksassa markkinaa vauhdittaa kansallisen rahoituslaitoksen KfW:n matalaenergialaina. Ostamalla asunnon matalaenergiatalosta saa edullisen lainan aina 50 000 euroon saakka. Göteborg on juuri ottanut käyttöön oman energiatehokkuusnormin, jonka mukaan se edellyttää kaukolämpöverkoston piirissä olevilta alueilta 60 kWh/m2/a tehokkuutta ja kaukolämmön ulkopuolella 40 kWh tehoa. Tämä kannustaa myös yhdyskuntarakenteen tiiviyteen. Esimerkkejä alkaa löytyä ja ne eivät ole enää pelkästään heikkoja signaaleja. (Kuvassa Göteborgissa sijaitseva juuri valmistunut 115 asuntoa käsittävä passiivitalo, Hamnhuset.)

Nyt tarvitaan rohkeutta ottaa etunojaa tavoitteiden asettamisessa ja esimerkkien toteuttamisessa. Sitran energiaohjelma on lähtenyt liikkeelle esimerkkihankkeiden käynnistämisellä. Pitemmällä aikavälillä ohjelma pyrkii nopeuttamaan välttämättömiä systeemisiä muutoksia.
 

Kirjoittaja

Jukka Noponen

Julkaistu