Julkaistu 18.07.2017

Robottivallankumous päivä päivältä lähempänä?

Kirjoittaja
Integrifyn perustaja ja toimitusjohtaja
Daniel Rahman on kauppatieteiden maisteri sekä Integrifyn perustaja ja toimitusjohtaja. Rahman on opiskellut markkinointia ja kansainvälistä johtamista Aalto-yliopistossa. Integrify on yksi Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailun kilpailijatiimeistä. Daniel on myös yksi Global Impact Challenge Finland 2017 -kilpailun finalisteista.

Robotit, erityisesti tulevaisuuden robotit, tuntuvat olevan tällä hetkellä kaikkien huulilla. Pelle Pelottomat haaveilevat ajasta, jolloin robotit tekevät ihmisten työt ja palvelevat heitä loputtomalla vapaa-ajallaan. Kyynisemmät taas pelkäävät aikaa, jolloin robotti korvaa oman työpanoksen eikä takeita omasta tulevaisuudesta enää ole. Oli huoli aiheeton tai ei, se ei robotin kehittelijöitä juurikaan hidasta.

Robotteja näemme jo jokapäiväisessä elämässämme. Amazon toimittaa ostoksia droidien avulla, autot osaavat ajaa autonomisesti ja varastoilla sekä tehtaissa robotit hoitavat lajittelu- ja asennustyöt paremmin ja tehokkaammin kuin ihmiset.

Aikamme suuria kysymyksiä on se, miten valmistaudumme tulevaan robottivallankumoukseen. Näemmekö robotit arjen helpottajina vai uhkana ihmiskunnalle? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme Kööpenhaminassa Danske Ideer 2017 -seminaarissa. Vaikka yleisö koostui teknologisista edelläkävijöistä ja uteliaista mielistä, heidän mielipiteensä olivat hyvin jakautuneita siitä, millaiselta tulevaisuuden robotisaatio voisi näyttää.

Seminaarin loppupuolella kävimme hyvin antoisan keskustelun teknologioiden mahdollistaman tulevaisuuden eettisistä kysymyksistä. Yksi aiheista oli se, miten suhtautuisimme tilanteeseen, jossa meidän omia vanhempiamme hoitaisivat robotit vanhainkodissa. Teknologia tähän on jo olemassa, joten aihe oli erittäin ajankohtainen. Tosin tällä hetkellä hoitorobottien adoptiota hidastaa niiden korkea hinta. Tiedämme kuitenkin robottien hintojen laskevan nopeasti, joten olemme vain vuosien päässä hoitoroboteista.

Hedelmällisen keskustelun lopputuloksena oli, että olemme valmiit toivottamaan robotit vanhainkoteihin henkilökunnan ja asiakkaiden avuksi, kunhan emme unohda ihmisen läsnäolon tärkeyttä. Robotit voivat helposti auttaa esimerkiksi peseytymisessä tai ruokailun yhteydessä, mutta ihmisen kosketusta ja läsnäoloa emme olleet vielä valmiit korvaamaan robotilla.

Vai ovatkohan ne sittenkin korvattavissa? Kuuluisan kaskun mukaan, jos Henry Ford olisi kysynyt ihmisiltä, millaista kehitystä he toivovat liikkumiseen, olisi vastaus ollut “nopeampia hevosia”.

Robotteja pohtiessa mieleen tulee väistämättä kysymys: mitä jos tulevaisuuden robotit olisivatkin tunneälyltään ylivertaisia ihmisiin verrattuna? Niiden empatia ja ymmärrys olisi koodattu huippuunsa, jolloin väsyneet ja ylityöllistetyt ihmishoitajat eivät pärjäisi niille alkuunkaan.

En ole varma kummassa todellisuudessa haluaisin itse elää tai kumpaa toivoisin vanhemmilleni. Fakta kuitenkin on se, että teknologia voi muuttaa kaikki ihmisen luomat systeemit. Vain muutos on pysyvää.

Mistä on kyse?