Sinunkin terveyttäsi ohjaa kulttuuri

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä suuri osa on käyttäytymistiedettä.

Kirjoittaja

Mirkka Helkkula

Avustava asiantuntija, Avainalueratkaisut

Julkaistu

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä suuri osa on käyttäytymistiedettä. Kun tämän ymmärtää ja kulttuurin perusteisiin jaksaa perehtyä, on pieni mahdollisuus päästä vaikuttamaan paitsi omiin, myös muiden terveysvalintoihin.

Tiesitkö, että ymmärryksesi omasta hyvinvoinnistasi ei ole sinun omasi – tai edes lääketieteen? On siinä varmasti jotain omaakin, ja vaikka länsimaisessa kulttuurissa lääketieteellä on vankka sija, kaikilla meillä on myös muita kulttuurisia tapoja tulkita ja sanoittaa esimerkiksi terveystekoja ja sairastamista. Ja vaikka itse terveenä olemisen ja sairastamisen kokemus on aina iholle menevän henkilökohtaista, terveydelle ja sairastamiselle annetut merkitykset kumpuavat syvältä kulttuuristamme.

Kulttuurin merkitys ennen kaikkea terveyskäyttäytymisemme pohjana on tärkeä ymmärtää, kun suunnitellaan uudenlaisia terveyspalveluita, kuten etälääkärivastaanottoja, tai kun halutaan ihmisten ottavan enemmän vastuuta hyvinvoinnistaan.

Googlen ja sosiaalisen median aikakautena lääketieteeseen perustuva tieto on kaikkien saatavilla helpommin kuin ennen, mutta silti omiin kokemuksiin ja uskomuksiin perustuva arkitieto jyrää usein terveyskäsityksissä ja -käyttäytymisessämme. Arkitiedon valtaa havainnollistaa se, että moni etsii terveystietoa ja selviytymisvinkkejä nimenomaan netin keskustelupalstoilta. Ihmisillä on tarve yksinkertaistaa ja kopioida käytännönläheisiä sekä yhteisönsä hyväksymiä ja ratkaisuja elämäänsä. Usein siihen ei sovi esimerkiksi lääkärikieli tai mikään muukaan turhaksi koettu monimutkaisuus.

Olemme silti valmiita tekemään töitä terveytemme vuoksi, erityisesti silloin kuin sairaus jo kolkuttaa ovella. Hyväksi uskottuihin omahoitokeinoihin voivat kuulua esimerkiksi isoäidiltä perityt niksit flunssan ehkäisyyn tai kaverilta saadut suositukset suonikohjujen hoitoon. Pidämme silti mielellämme yllä myös ”minulla on painavat luut” -tyyppisiä uskomuksia. Laumasieluina haluamme usein ainakin uskotella toimivamme e niin kuin uskomme muidenkin tekevän.

Uusilla työkaluilla tolkkua terveyteen

Ihmiset tulkitsevat aina terveyttään oman elämänsä kontekstissa, etsien tolkkua oman ja läheistensä elämän tapahtumille. On perin inhimillistä etsiä syitä ja heijastuspintoja kokemuksilleen. Myös terveyspalveluiden pitäisi tukea tällaista tervettä yhteisöllistä tiedonnälkäistä kulttuuria tarjoamalla esimerkiksi virtuaalisia kohtaamispaikkoja, joissa ihmiset voisivat vaihtaa terveyskokemuksiaan ammattilaisten tukemana.

Jos haluamme saada ihmiset innostumaan enemmän terveydestään, on hyväksyttävä lääketieteen popularisointi ja sen sekoittuminen arkitietoon. Itsediagnooseista innostuvien potilaiden paheksumisen ja huomioimatta jättämisen sijaan heille on annettava uusia työkaluja, jotka edistävät hyvien omahoitokäytäntöjen arkipäiväistymistä ja helpottavat terveellisten elinvalintojen tekemistä.

Kotikäyttöiset etähoitolaitteet, kuten esimerkiksi korvatulehdusmittari tai tulevaisuudessa kenties EG-mittari, terveydenhuollossa tehtävät lääkkeiden  sopivuutta testaavat geenitestit tai potilaiden vertaistukea lisäävät alustat palvelevat parhaimmillaan terveyslukutaidon ja terveystietoisen omahoidon kehitystä – vielä enemmän, jos ne puhuvat samaa kieltä käyttäjien kanssa.

Yksilön tarve kokonaiskuvalle

Terveydenhuollon uskotaan olevan matkalla kohti kokonaisvaltaisempaa, täsmällisempää, osallistavampaa ja yksilöllisempää hoitoa. Tuolla matkalla olisi tärkeää avata silmät ihmisten moninaisille tavoille tulkita ja edistää omaa terveyttään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä suuri osa on käyttäytymistiedettä. Kun tämän ymmärtää ja kulttuurin perusteisiin jaksaa perehtyä, on pieni mahdollisuus päästä vaikuttamaan myös ihmisten terveysvalintoihin.

Ensinnäkin, kulttuuri ei ole pysyvä rakenne, vaan totutta tapa, joka ajan myötä jähmettyy esimerkiksi valtahierarkioiksi. Uudistamisen voisi aloittaa sairauden ja terveyden kahtiajaon ja siihen perustuvia käytäntöjä ja puhetapoja kyseenalaistamalla . Mietitäänpä vaikka sairaaloiden potilasvaatteita, jotka häivyttävät ihmisten arkirooleja ja persoonaa, ja hyvinvoinnin sijaan sijaan asettavat ihmistä avuttoman ja passiivisen potilaan rooliin.

Mitä tulee terveystietotulvan tai oman hyvinvoinnin hallitsemiseen, ihminen on uteliaampi, kekseliäämpi ja kykenevämpi kuin nykyiset terveyspalvelumme antavat meidän ymmärtää. Senioriväestömme on jo pitkään mitannut ja seurannut omaa terveyttään, joten kyllä siihen nuoremmatkin pystyvät – varsinkin kun teknologia kehittyy.

Kulttuuriasiantuntijan näkökulmasta on nurinkurista, että kuluttajageenitestien yleistymisen pelätään antavan meille tietoa, jota emme osaa pureskella, vaikka jo nyt asiaan paneutuneiden harrastelijoiden puheet osoittavat muuta. Euroopan parlamentissa on parhaillaan käsittelyssä lakialoite, joka toteutuessaan estäisi kuluttajageenitestien tekemisen Euroopassa. Testejä saisi vain luvanvaraisesti vastaanotolta. Tällainen lääkärien työn lisääminen  olisi askel taaksepäin, sillä  terveydenhuoltojärjestelmä  tarvitsee kestääkseen aktiivisia, hyvinvointiaan seuraavia ihmisiä, eikä potilaaksi pakottamista. 

Kokonaiskuvan kannalta on tärkeää oivaltaa, että itse asiassa geneettisellä tiedollamme voi olla mahdollisuuksia motivoida terveempään käyttäytymiseemme ennen kaikkea sen vuoksi, että juuri se koskettaa  meitä niin yksilöinä kuin kulttuurin edustajinakin – genomia avaamalla kun on mahdollisuus avata näkymä halutessamme koko elämänkaareemme ja sukupolvien jatkumoon.

Porttia vartioi kulttuuri

Kansan suussa prässätty terveystieto ei automaattisesti tarkoita väärin ymmärrettyä tietoa. Osuvampaa olisi puhua eletystä ja kokemuksellisesta tiedosta. Jotta esimerkiksi ennaltaehkäisevä lääketiede pääsisi paremmin osaksi ihmisten arkea, sen on ansaittava paikkansa yhteisön hyväksi havaittujen käytäntöjen joukossa.

Uudistuksia on tehtävä pinttyneet uskomukset tiedostaen, sillä kulttuuri on kuin portinvartija, joka määrää millä tahdilla ja missä määrin uusi tieto otetaan osaksi vallitsevia käytäntöjä. Kansalliseen terveyslukutaitoon kannattaa sijoittaa, sillä emme välttämättä olekaan kovin kaukana siitä, että kaikilla olisi käytössään oma sähköinen terveysprofiilinsa, josta jakaa paitsi lääkärilleen, myös perheelleen ja tuttavilleen haluamiaan tietoja. Kun terveystiedon valta siirtyy ihmiselle, kulttuuriin pohjautuva ymmärrys terveydestä korostuu.

On hyvä muistaa, että usein yleisiin uskomuksiin kytkeytyneet terveyskäsitykset- ja käyttäytymistavat voimistuvat erityisesti silloin, kun länsimaisen lääketieteen poissulkumenetelmä ei tarjoa riittäväksi koettua tietoa.

Jos tiedettä ei popularisoida tarpeeksi, ihmiset tekevät sen joka tapauksessa itse omilla ehdoillaan.

Kirjoittaja

Mirkka Helkkula

Avustava asiantuntija, Avainalueratkaisut

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?