Sitra avoimuuden edistäjänä

Sitra toimii julkisen vallan ja yksityisen sektorin välimaastossa. Lain mukaan Sitran tehtävä on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Erityisesti viimeisen tavoitteen – yhteistyön edistämisen esteeksi – saattaa tulla tekijänoikeudet. Tekijänoikeudet antavat tekijälle oikeuden kieltää muita käyttämästä teosta, muokkaamasta sitä tai valmistamasta siitä kappaleita. Monesti yritykset tekevät voittonsa myymällä tekijänoikeuksien käyttöön lisenssejä, eli käyttölupia. 1980-luvulta on herännyt rinnakkainen ajattelumalli –avoin lisensointi. Avoin lisensointi sai jalansijaa ensiksi ohjelmistoliiketoiminnassa. Suomalaiset tuntevat Helsingin yliopistossa alkunsa saaneen Linuxin menestystarinan. Muutama vuosi sitten Suomalainen avoimen lähdekoodin yritys MySQL myytiin satojen miljoonien dollarien kauppasummalla suurelle amerikkalaiselle ohjelmistotalolle. Avoimesta ohjelmistokehityksestä on kehittynyt viime vuosina miljardibisnes.

Viime vuosina myös Sitra on oppinut ymmärtämään avoimen datan, ohjelmistokehityksen sekä sisällöntuotannon etuja. Erityisesti julkishallinnolle, jonka palveluiden on tarkoitus tavoittaa ja hyödyttää mahdollisimman montaa käyttäjää, avoimuus on tärkeä arvo. Sitra on rahoittanut aihetta koskevia tutkimuksia. Nyt Sitra on avoimuuden tietoisuuden lisäämisen ohella päättänyt nauttia omaa lääkettänsä.

”You can talk the talk, but can you walk the walk?”

Sitran uudistaessa verkkosivujaan, avoimuus on yksi tärkeimmistä kehitystyötä ohjaavista periaatteista. Sitran julkisin varoin rahoittama toiminta tulisi olla laajemmin sekä julkisen että yksityisen sektorin käytettävissä.

Johdon hyväksyttyä avoimuuden periaatteen alkoi Sitrassa kova työ. Miten avoimuus käytännössä toteutetaan? Mikä kymmenistä avoimen lähdekoodin lisensseistä olisi Sitran tarkoituksiin sopiva? Tulisiko avoimuus ulottaa tuotettuun sisältöön? Miten avoimuus näkyy kilpailutuksessa ja sisällöntuottajien sopimusehdoissa? Mistä löytyy ohjelmistotoimittaja, joka ymmärtää ja kykenee täyttämään avoimuuden ehdot?

Hankkeen aikana on osoittautunut, että avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja on lukuisia joista moni kilpailee menestyksekkäästi suljettujen ratkaisujen kanssa. Monesti ainoa este julkishallinnon avoimien ratkaisujen adoptoinnille on dokumentoinnin puute. Moni toimija pelkää, että avoimen lähdekoodin ratkaisu on työläs ja monimutkainen. Sitran verkkouudistuksen tähänastiset kokemukset ovat päinvastaiset. Verkkosivujen rakentamiseen saapui lukuisia kilpailukykyisiä tarjouksia, joissa Sitran tarpeet oli otettu huomioon.

Yksistään ohjelmistotoimittajien taipuminen avoimuuden vaatimuksiin ei ole aina tarpeeksi. Vaikka ohjelmistotoimijoiden kanssa toimiminen olisi helppoa, avoimuuden lisääminen vaatii monesti sisäisten prosessien uudistamista. Sitra.fi-projektissa pohditaan varsinaisen syntyvän koodin lisensoinnin lisäksi ohjelmistonhankintaprosessissa syntyvien dokumentointien (blogipostaukset, vertailuexcelit, videopäiväkirjat jne.) sekä syntyvän verkkopalvelun sisältöjen (kuvat, tekstit, julkaisut, videot jne.) lisensointia. Sitran verkkosivuilla julkaistavan materiaalin tuottajina on sekä sitralaisia että myös organisaation ulkopuolisia asiantuntijoita. Myös heidän tuottamasta materiaalista halutaan sopia siten, että avoimuus toteutuu. Samalla prosessi halutaan pitää taustalla siten, ettei se häiritse tehtävää työtä.

Sitra.fi-projektissa ollaan päätymässä koodin osalta GPL-lisenssin käyttöön. GPL:n toivotaan auttavan Sitraa levittämään avointa kehitysmallia ja julkishallinnon verkkomoduulien ekosysteemin syntymistä. Tällöin jokainen voi ottaa käyttöön yhteisestä poolista ja palauttaa siihen kehitystyön hedelmät. On selvää, että ekosysteemin bisnespuolelle tässä on totuttelemista. Yhtenä tavoitteena Sitralla onkin ohjata julkishallinnon ohjelmistokehitystä ketterämmäksi ja paremmin kilpailluksi. Yksi tapa tähän on kannustaa vapaiden ohjelmien tuottamiseen julkisin varoin ja raivata tilaa notkeille ja innovointia korostaville pienille ja keskisuurille ohjelmistoyrityksille. Tällöin kehitysresurssit voidaan käyttää asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityjen palveluiden tuottamiseen ohjelmistolisenssien ostamisen sijasta.