Sitran kotitalousvähennysmalli suosii ikäihmisiä

Kansantalouden supistuminen ja ikäihmisten palvelutarpeen kasvaminen koronarajoitusten myötä nostavat Sitran vuonna 2015 tekemän ehdotuksen ns. negatiivisesta kotitalousvähennyksestä ajankohtaiseksi. Tuolloin valtiovarainministeriön laskelmat osoittivat, että kaikki voittavat tässä mallissa.
Kuva: Miikka Pirinen

Kirjoittaja

Antti Kivelä

Johtaja, Uudistumiskyky, Sitra

Julkaistu

Kuva: Miikka Pirinen

Kirjoittaja

Antti Kivelä

Johtaja, Uudistumiskyky, Sitra

Julkaistu

Ehdotuksessa 75 vuotta täyttäneille suunnatun kotitalouspalveluihin liittyvän työn verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Jos maksetut verot ovat vähennykseen oikeuttavaa summaa pienemmät, verosta vähentämättä jääneen osan saisi suorana tukena. Tällöin kyseessä olisi rahallisella tuella täydennetty kotitalousvähennysmalli.

Mallin etuna on, että ikäihmiset päättävät itse, mitä, millaisia ja milloin he saavat palveluja. Ehdotettu malli lisää kotitalousvähennysjärjestelmän oikeudenmukaisuutta, koska myös pienituloiset pystyvät hyödyntämään uudentyyppistä kotitalousvähennystä – toisin kuin nykyisessä järjestelmässä.

Mallista hyötyisivät

  • palvelun ostajat, jotka saisivat tukea nykyjärjestelmään verrattuna enemmän ja juuri niihin vähennyksen piiriin kuuluviin palveluihin, joilla he haluavat parantaa hyvinvointiaan
  • kunnat, jos kotitalouspalvelujen lisääntynyt käyttö vähentää kuntien vanhuspalvelujen kysyntää ja siirtää tai vähentää laitoshoidon tarvetta
  • palveluja myyvät yritykset ja ammattilaiset, jotka saavat enemmän työtilaisuuksia ja pystyvät työllistämään lisää työvoimaa
  • vanhusten omaiset ja lähipiiri, joiden antamaa apua voidaan tuen avulla vähentää
  • valtio ja muut veronsaajat, jotka saisivat lisää verotuloja työllisyyden, palvelutuotannon ja välituotekysynnän parantuessa samalla, kun työttömyydestä aiheutuvat menot vähenevät.

Uudistus vahvistaa paikallista yrittäjyyttä ja työllisyyttä

Palvelujen kasvava kysyntä monipuolistaa tarjontaa ja lisää työpaikkojen määrää. Nämä vaikutukset hyödyttävät paikallistaloutta, koska palvelut ostetaan ja tuotetaan paikallisesti. Palvelujen kysyntä lisää varsinkin paikallisten järjestöjen ja pienyrittäjien toimintaedellytyksiä.

Kotitalousvähennysmallista saadaan suurimmat hyödyt etenkin silloin, jos kotitalouspalvelujen osto lykkää ikäihmisten hakeutumista kunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen piiriin, esimerkiksi tehostettuun palveluasumiseen. Jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa, kun kustannus on keskimäärin 131 euroa/henkilö vuorokaudessa.

Lähtökohtana mallissa on koko kotitalousvähennysjärjestelmän sisäinen kustannusneutraliteetti. Tällä tarkoitetaan, että palveluostojen tuottamat välittömät verotulot ovat vähintään yhtä suuret kuin kotitalousvähennyksenä ja -tukena myönnetyt subventiot yhteensä, kun myös alle 75-vuotiaiden kotitaloustyön ostot otetaan nykysäännöillä huomioon. Laskelmassa oletetaan, että 58 prosenttia kotitalousvähennykseen oikeuttavista ostoista palautuu veroina takaisin julkiselle sektorille.

Kotitalousvähennysmalli lisäisi palveluostoja 125–285 miljoonalla eurolla käyttöasteesta riippuen. Mitä useampi henkilö ostaa palveluja, sitä pienemmiksi järjestelmän kustannukset jäävät ja sitä suuremmat hyödyt voidaan saada. Palvelumyynnistä koituvat verotulot ja -maksut ylittävät korotetun kotitalousvähennyksen sekä tukijärjestelmän kustannukset yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla vuodessa.

Kotitalousvähennysmalli ja laskelmat on koottu Elina Pylkkäsen vuonna 2015 kirjoittamaan Sitran selvitykseen Kotitalousvähennys arjen tukena (PDF).

Lue lisää

Mistä on kyse?