Julkaistu 19.12.2013

Sitran trendit: Data vallan ja vaurauden lähteenä

Tieto on resurssi, joka ei koskaan lopu. Sanotaan, että tiedosta ja datasta tulee sitä arvokkaampaa, mitä enemmän sitä käytetään.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi , Sitra
Elina Kiiski Kataja on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hänen työtään on napata kiinni yhteiskunnassa jo nyt tapahtuvista tärkeistä kehityskuluista, joilla voi olla suuri merkitys tulevaisuudellemme.

Sitran trendit -artikkelisarjassa käydään läpi syksyllä julkaistun Sitran trendilistan trendit yksitellen erilaisista näkökulmista. Tämä artikkeli on sarjan viides. Kaikki julkaistut artikkelit löytyvät artikkelin lopusta. Trendisarja jää tauolle ja jatkuu taas tammikuussa.

Tieto on resurssi, joka ei koskaan lopu. Sanotaan, että tiedosta ja datasta tulee sitä arvokkaampaa, mitä enemmän sitä käytetään. Avoimen datan avulla voidaan tukea oppimista, päätöksenteon prosesseja ja muiden resurssien älykästä käyttöä.

–  Aiemmin tieto ja data ovat olleet harvempien ihmisten saatavilla. Nyt verkon ja avoimen datan myötä dataa voidaan käyttää siellä, missä siitä on eniten hyötyä. Erilaiset julkiset tahot tuottavat suuria määriä dataa, joka voi olla erikoisen hyödyllistä myös näiden julkisten tahojen ulkopuolella. Suomessa datan ja järjestelmien laatu on erityisen hyvä ja siksi sen avaaminen ja käyttöönotto voi avata suuria mahdollisuuksia, kertoo johtava asiantuntija Ossi Kuittinen Sitrasta.

Kuittinen näkee datan yhtä mullistavana voimana, kuin esimerkiksi höyrykone oli aikoinaan. Digitaalinen tiedon jakaminen mahdollistaa datan kehittämisen ja hyödyntämisen. Mitä enemmän dataa avataan maksutta, sitä enemmän mahdollisuuksia sen hyödyntämiseksi voi olla yhteisöille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle.

– Olennaista ei kuitenkaan ole se, että Suomi olisi esimerkiksi valtava datavaranto, vaan se, mitä käyttöön avatulla datalla tehdään. Datan avulla voidaan luoda palveluja ja sovellutuksia, jotka lisäävät hyvinvointia ja parantavat yhteiskunnan toimintaa. Usein tämä edellyttää aivan uudenlaisia kumppanuuksia, jossa nörtit, virkamiehet ja kansalaiset yhdessä suunnittelevat ja kehittävät palveluja, Kuittinen sanoo.

 Eli  siten ydinkysymys on, mihin dataa käytetään. Esimerkki tähän tulee yhdysvaltalaisesta toimintatavasta ”Code for America”, jossa kansalaisjärjestöpohjalta toimivat koodari- ja data-ammattilaiset hyppäävät valtion hankkeisiin auttamaan uudenlaisten ratkaisujen keksimisessä.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki kokeilee parhaillaan Helsinki Region Infosharen kanssa, mitä syntyy kun hallinnossa on mukana koodari ratkomassa ongelmia perinteisten ratkaisutapojen ohella. Espoossa esimerkkinä on ollut projekti, jossa on kokeiltu koodata järjestelmäksi kaikkien espoolaisten talojen kattojen mahdollisuudet aurinkoenergian talteenottoon.

– Meillä ei vielä ole olemassa vakiintuneita yhdessä kehittämisen tapoja ja rakenteita avoimen tiedon käytölle ja sovellutuksille, joissa eri osapuolet ovat mukana kehittämässä uutta. Vain tekemisen kautta näitä käytäntöjä syntyy. Avoin data toimii tässä ikään kuin ristiinpölyttävänä voimana. Sen käytöstä ei ole hyötyä, jos eri osaamisia ei yhdistetä dataan, Ossi Kuittinen muistuttaa.

Avoimesta datasta uutta liiketoimintaa

Avoin data toimii myös uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden lähteenä. Uudet tavat käyttää ja hyödyntää tietoa luovat uudenlaisia palveluja ja mahdollisuuksia. Euroopan komissio on arvioinut julkisen tiedon avaamisen suoriksi taloudellisiksi tuotoiksi 40 miljardia euroa vuodessa.

Euroopassa on avattu laajasti maastotietoja Itävallassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa ja Hollannissa. Itävallassa ja Espanjassa avaukset ovat kasvattaneet huomattavasti tietojen hyödyntämistä. Julkisiin tietoaineistoihin liittyvän liiketoiminnan liikevaihto on Espanjassa ollut arvioiden mukaan yli 550 miljoonaa euroa vuonna 2010. Toiminta on työllistänyt noin 5 000 henkeä yksityisissä yrityksissä.

– Julkisen tiedon avaamisen vaikutukset näkyvät kuitenkin hitaasti; lähtökohtaisesti 5–9 vuoden kuluessa. On myös muistettava, että merkittävät liiketoimintamahdollisuudet löytyvät vasta, kun avoimeen julkiseen tietoon yhdistetään muita avoimia tai suljettuja tietoaineistoja. Mahdollisuudet erilaisiin yhdistelmiin ovat käytännössä rajattomat, Ossi Kuittinen sanoo.

Toinen tärkeä dataan liittyvä ilmiö on ”big data”, joka tarkoittaa niin suuria datavarantoja, että niitä on vaikeaa prosessoida perinteisillä datan käsittelyn menetelmillä. Datan käsittelyn menetelmien valtava kehitys on kuitenkin synnyttänyt uusia tapoja prosessoida isoja massoja dataa, joista on mahdollista saada uudenlaista tietoa esimerkiksi bisnestrendeistä, tieteen laadusta, tautien ehkäisystä, rikollisuudesta ja infrastruktuurin kunnosta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on isoa dataa yhdistelemällä pystytty ennustamaan missä esimerkiksi rikoksia tai levottomuuksia tapahtuu todennäköisemmin.

Mitkä ovat digiajan kansalaisoikeudet?

Samaan aikaan kun dataan liittyvät uudet avaukset ovat luoneet ennen näkemättömiä mahdollisuuksia, liittyy siihen paljon haasteita. Suuren luokan tietovuodot ja toisaalta yksilön oikeudet omaan dataansa, sekä valtioiden ja dataa prosessoivien suuryritysten kuten Googlen ja Facebookin suhde kansalaisen oikeuksien kannalta ovat suurelta osin edelleen harmaata aluetta.

– Se data, joka henkilöstä verkkoon kertyy, on määrältään valtava. Ihmisestä voidaan selvittää verkon kautta kaikki mahdollinen. Esimerkiksi big data -sovellutuksilla voidaan analysoida ihmisen sosiaalisen median käyttäytymisestä onko hän vaikkapa masentunut. Suuri kysymys on, miten tällaisessa ympäristössä toimitaan, pohtii Electronic Frontier Finlandi ry:n perustajajäsen ja teknologiaoikeuden asiantuntija Ville Oksanen.

Maailmalle on jo syntynyt liikkeitä, jotka ovat huolestuneita kansalaisten vapauksista ja oikeuksista digiajalla. Hallitusten valvonta sekä datan käyttö taloudellisten intressien edistämiseen kulissien takana ovat haasteita joihin vanhat tavat määrittää valtion, bisneksen ja yksilön suhdetta eivät vielä päde.

– Valitettavasti näyttää siltä, että hallitukset ovat aiheesta pihalla kuin lumiukot. Poliittisen kentän tulisi todella herätä tähän. Nyt aihe on pikkuhiljaa noussut eurooppalaiselle agendalle ja mitä enemmän kansalaiset poliitikkoihin kohdistavat huoltaan, sitä enemmän asiaan mahdollisesti osoitettaisiin kiinnostusta, Ville Oksanen toteaa.

 Samalla verkossa äänestäminen, tekijänoikeuskysymykset, avoin data ja yksityisyyden suoja ovat alueita, joissa on useita kysymyksiä avoinna ja tavallisella nettisurffaajalla monesti vain vähän ymmärrystä.

– Jos ja kun avointa dataa hyödynnetään, tulisi sen aina tapahtua ihmisen oman suostumuksen ja luvan pyytämisen kautta, Ville Oksanen painottaa.

Lisää aiheesta:

European Open Data Portal

Julkinen data – johdatus tietovarantojen avaamiseen

Mikko Hyppönen TEDx Brussels: Living in a Surveillance State

The Open Data Handbook

The Open Book

Ville Oksanen: Kuka hallitsee data-varojasi

Suomen kyberturvallisuusstrategia

———————————————————————————————————————————-

Aiemmin sarjassa julkaistu

Länsimaisen työn radikaali murros

Älyteknologia arjessa

 Polarisaatio ja eritahtisuus energiamurroksessa

Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy

Mistä on kyse?