Arvioitu lukuaika 2 min

Sivuvirtaa - ruoka on rahaa

Kuvaaja: Daniel Schildt

Kirjoittaja

Johanna Kirkinen

Julkaistu

Suomessa heitetään valtavasti ruokaa roskiin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n arvion mukaan jokaista suomalaista kohti roskikseen päätyy vajaat 400 kiloa ruokaa vuodessa. Se tarkoittaa, että yli kymmenen prosenttia ruuasta päätyy roskiin. Ruokaketjussa, eli tarkasteltaessa ruuan matkaa tuotannosta kulutukseen, eniten heitetään ruokaa roskiin kotitalouksissa. Suomi ei kuitenkaan ole kaikkein pahimpia maita mitä ruokahävikkiin tulee. Yhdysvaltain maatalousministeriö on arvioinut, että jopa 30 ‑ 40 prosenttia  ruuasta menee roskikseen. Kotona ja ravintoloissa syömättömän, eli jätteeksi päätyvän, ruuan arvoksi arvioitiin noin 390 dollaria kansalaista kohti, mikä on enemmän kuin keskimääräiset kuukausittaiset ruokakustannukset.

Myös globaalisti on herätty siihen, että ruokajätteen vähentäminen paitsi säästää rahaa, se voisi olla myös ratkaisu kahden miljardin nälkää näkevän ruokkimiseen. Ruuan tuotantoon kuluu merkittävästi resursseja, kuten energiaa, maa-alaa ja vettä, minkä vuoksi jokaisella jätteeksi päätymättömällä ruokakilolla on suuri merkitys. Suomessa ruoka on kulutuksen kannalta kolmanneksi merkittävin tekijä, josta aiheutuu haitallisia ympäristövaikutuksia ja mikä kuluttaa maapallomme resursseja. Globaali konsulttiyritys McKinsey on nostanut esiin, että yksi tehokkaimmista tavoista edistää resurssitehokkuutta ja löytää keinoja vastata tulevaisuuden resurssiniukkuuteen, on ruokajätteen vähentäminen. Mutta miten me pääsemme pureutumaan ruokajätteen vähentämiseen erityisesti kotitalouksissa, ruokaloissa ja ruokaketjun loppupäässä?

Muutos lähtee usein pienistä puroista, ideoista, joita saa juoksulenkillä tai juuri ennen nukkumaanmenoa. Sitra haluaa edistää kokeilukulttuuria, jota pääsimme soveltamaan myös ruokahävikin vähentämisen tiimoilta. Sitra haki keväällä 2013 ideoita, joiden avulla voitaisiin kehittää alueellista resurssitehokkuutta Jyväskylässä. Käytännössä resurssiviisailla kokeiluilla tavoiteltiin luonnonvarojen käytön ja päästöjen vähentämistä – ja hyvinvoinnin lisäämistä alueella. Haettujen ideoiden piti liittyä ruokaan, jätteeseen, energiaan, liikkumiseen ja veteen. Saimme yli 200 ideaa, joista monet liittyivät ruokajätteen vähentämiseen. Saimme ideoita muun muassa roskaruokakokkien palkkaamiseen kauppojen yhteyteen, roskaruokaillallisten järjestämiseen, roskaruoka-kokkikilpailuun sekä koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen yhteydessä syntyvän hävikkiruoan jakeluun naapureille.

Kokeiluideoista jatkoon valittiin ruokahävikin vähentäminen kunnallista ruokapalvelua tuottavan, Jyväskylän kaupungin ruokapalveluyrityksen Kylän Kattauksen kanssa. Ruokahävikkikokeilussa kokeiltiin kahden viikon ajan käytäntöä, jossa Keljon palvelutalon ja Vaajakummun koulun lähialueiden asukkaat saivat mahdollisuuden tulla syömään ylijäänyttä ruokaa, mikäli sitä oli jäänyt linjastoon. Ateriasta perittiin euron maksu, joka kattoi leivän, levitteen ja ruokajuoman, mutta itse ruuan sai ilmaiseksi. Muussa tapauksessa linjastoon jäänyt ruoka olisi päätynyt biojätteisiin. Kokeilu oli erityisesti Vaajakummun koululla menestys: eläkeläisiä, lapsiperheitä ja muita satunnaisia ruokailijoita kävi tähdelounaalla säännöllisesti, ruokaa ei enää tarvinnut heittää hukkaan ja sekä koulun henkilökunta että asiakkaat olivat palveluun tyytyväisiä. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan ruokahävikkikokeilu vähensi kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnonvarojen käyttöä jopa 90 prosenttia vertailutilanteeseen nähden sekä lisäsi ruokailijoiden sosiaalisia kontakteja.

Tähdelounaskonseptista luotiin koululle pysyvä toimintatapa. Tämän vuoden alussa kokeilu on levinnyt kahteen muuhun kouluun Jyväskylässä, Rovaniemelle, Imatralle ja Karstulaan – ja vastaavasta käytännöstä on tehty aloitteita ympäri Suomea.

Pelkästään Jyväskylässä on laskettu, että kokeilun laajentaminen kaikkiin kaupungin palvelutaloihin ja kouluihin pienentäisi ruokahävikkiä vuodessa vähintään 50 000 aterialla. Jyväskylän mallin leviäminen koko Suomeen säästäisi yli 2 miljoonaa ateriaa vuosittain. Jyväskylän tähdelounaskokeilu todistaa, että joskus pieneltä tuntuvat ideat voivat laajetessaan saada aikaan merkittäviä vaikutuksia. Ja kuten ideahaussamme kävi ilmi, ihmisillä on ruokahävikin vähentämiseen valtavasti ajatuksia ja halua toteuttaa niitä. Ideoinnissa on vain taivas rajana.

Teksti on julkaistu Uusiouutiset 2/2014 -lehdessä.

Teema

Koulutus

Sitra pyrkii vahvistamaan päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimintamme tavoite on saada aikaan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Toiminnassamme pyrimme luomaan oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun ja kehittämisen.

Kirjoittaja

Johanna Kirkinen

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?