Mikko Dufva

Julkaistu 11.02.2020

Skenaariot kuvittavat megatrendejä – Business Finlandin näkökulmana kilpailukyky

Siinä missä megatrendit kuvaavat muutoksen laajoja kaaria, skenaarioiden avulla voi avata mahdollisia tulevaisuuksia ja erilaisia näkökulmia niihin. Business Finlandin skenaarioissa tulevaisuutta tarkastellaan Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Mikko Dufva
Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Mikko Dufva on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hän tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden välisiä jännitteitä, merkkejä yllättävämmistä muutoksista ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia. Mitä?

Megatrendit luovat kokonaiskuvan maailman tämänhetkisistä muutoksista. Sitran Megatrendit 2020 -selvityksessä korostimme myös muutosten välisiä jännitteitä ja niihin liittyviä epävarmuuksia. Nämä jännitteet ja epävarmuudet ovat tulevaisuuteen vaikuttamisen kannalta erityisen kiinnostavia, koska niistä avautuu useita kehityssuuntia. Eri suuntien vaikutuksia voi tarkastella tarkemmin skenaarioiden eli tulevaisuuskuvien ja niihin johtavien tapahtumaketjujen avulla.

Business Finlandin juuri julkaistuissa skenaarioissa kuvataan neljä erilaista tulevaisuutta, jotka pohjaavat kymmeneen muutostekijään ja niiden erilaisiin kehityssuuntiin. Skenaariotyössä on pohdittu erilaisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja muun muassa globaalien ilmastopäätösten, EU:n tulevaisuuden, energian tuotannon ja kuluttamiskäyttäytymisen suhteen. Skenaarioissa korostuu erityisesti ilmastonmuutokseen suhtautuminen ja teknologisen kehityksen erilaiset muodot.

Megatrendien tarkastelussa oleellista on niiden tulkinta omasta näkökulmasta. Skenaariot antavat tähän työkalun. Business Finlandin skenaarioissa näkökulmana on ollut globaalien muutosten vaikutus Suomen kilpailukykyyn: Miten muutokset geopolitiikassa, maailmantaloudessa, ympäristössä tai ihmisten käyttäytymisessä heijastuvat Suomeen? Millaisia mahdollisuuksia Suomella on muutosten pyörteissä?

Kenellä on tulevaisuusvalta?

Itse jäin pohtimaan erityisesti vallan ja toimijuuden kehittymistä. Skenaariot eroavat toisistaan merkittävästi sen suhteen, kenellä on merkittävä asema tulevaisuuteen vaikuttamisessa.

Ensimmäisessä skenaariossa Kiinan valta kasvaa muun muassa investointien ja teknologiaviennin kautta – muut maat ja toimijat päätyvät vastustajan tai seuraajan asemaan. Toisessa skenaariossa puolestaan valtioiden rooli vähenee ja kansalaisista lähtevä, hajautettu järjestelmä syntyy teknologisen kehityksen tukemana. Kolmannessa skenaariossa suuryritysten rooli korostuu ja ne ottavat lopulta hoidettavakseen valtioille kuuluvia tehtäviä. Neljännessä skenaariossa kuvataan kansainvälisten instituutioiden vahvistuminen ja globaaliin sääntelyyn ja päätöksentekoon perustuva järjestelmä.

Tapahtumaketjuja lukiessa pohdin myös sitä, kenen ääni tulee kuuluviin ja toisaalta kuka jää ulkopuolelle? Kuhunkin skenaarioon, kuten tulevaisuuksien kuvauksiin yleisemminkin, on sisäänrakennettu paineita muutokseen. Niiden pohtiminen auttaa ymmärtämään erilaisten kehitysten ajureita ja vastavoimia – mikä tukee muutosta ja mikä vastustaa sitä?

Jotta skenaariot eivät jää vain tulevaisuuksien kuvailuksi, on tärkeää linkittää ne nykyhetken toimintaan. Business Finlandin skenaarioissa eritelläänkin niiden vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn ja eri toimialoihin sekä hahmotellaan varautumissuunnitelmia. Haasteena on varautua yhden skenaarion sijaan niihin kaikkiin, ja toisaalta pyrkiä myös vaikuttamaan siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu.

Skenaariotyössä yksittäisiä skenaarioita oleellisempaa on niiden hyödyntäminen toivottavien tulevaisuuksien hahmottelemisessa ja nykyhetken toimenpiteiden suunnittelussa. Yksikään skenaarioista ei toteudu sellaisenaan. Kokonaisuutena ne kuitenkin auttavat ymmärtämään erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Suosittelen siis tutustumaan Business Finlandin skenaarioihin ja pohtimaan, mitä ne tarkoittavat oman yrityksen tai toimialan kannalta, mikä niissä on toivottavaa ja miten tukea toivottavia kehityskulkuja.

Mistä on kyse?