Arvioitu lukuaika 2 min

Sosiaalisen verkottumisen aalto ajaa Suomen ohi

Julkaistu

Sosiaalinen verkottuminen, josta käytetään myös nimitystä Web 2.0, on tavattoman kuuma aihe Piilaaksossa. Sillä tarkoitetaan webissä olevia palveluja, joiden avulla kansalaiset voivat verkottua keskenään ja jakaa tietoja, valokuvia, videoita ja musiikkia.  Näiden suosiota kuvastavat nopeasti kasvavat käyttäjäluvut. Esimerkiksi MySpace-saittia käyttää lähes 100 miljoonaa ihmistä kuukaudessa ja uudempi tulokas Facebook on päässyt nopeasti yli 50 miljoonaan käyttäjään kuukaudessa. Pääomasijoittajat rahoittavat kilvan sosiaaliseen verkottumiseen liittyvä uusia yrityksiä. Myös isommat Internet- ja mediayhtiöt ovat hyvin kiinnostuneita näistä yrityksistä. Viime vuonna Google osti YouTube:n 1,6 miljardilla dollarilla ja viime viikolla Microsoft osti pienen osuuden Facebookista 240 miljoonalla dollarilla.

 Mistä on kysymys? Sosiaalinen verkottuminen kiinnostaa tavattomasti ihmisiä ja yrityksiä. Globaalit tietoverkot ja Internet tarjoavat mahdollisuuden muodostaa maailmanlaajuisia yhteisöjä kaikkien kuviteltavissa olevien asioiden ympärille. Tätä verkottumisen tekee naurettavan helpoksi uudet Internet-palvelut, joita web 2.0 yhtiöt tarjoavat. Ne ovat oikeastaan alustoja, joiden päälle käyttäjät voivat rakentaa omia verkkojaan ja erilaiset palvelun tarjoajat uusi palveluja. Tästä on hyvä esimerkki Facebook, jonka päälle on rakennettu tuhansia uusia palveluja. Näiden web 2.0 yritysten arvot perustuvat suurelta osalta suunnattomien käyttäjämäärien tarjoamaan markkinointipotentiaaliin. Mutta palveluista ollaan valmiita myös maksamaan.

 Erityisen huomionarvoista on, että uudet web 2.0 yritykset ovat hyvin usein opiskelijoiden perustamia. Uusi Internet ympäristö on niin pitkälle kehittynyt, että ei tarvita suuriakaan panoksia uuden palvelun kehittämiseen. Tarvitaan vain yrittäjäasennetta, luovuutta ja ihmisten tarpeiden oivaltamista. Ja uusi palvelu on pystyssä puolessa vuodessa ja jos hyvin käy, perustajat kuittaavat miljoonia dollareita myydessään yhtiön.

 Entä Suomi? Kuten niin usein ennenkin, me kehitämme ja kehittämme ja hiomme uutta teknologiaa täydellisyyteen julkisilla rahoilla. Kehittäjillä ei ole aavistustakaan tarvitaanko teknologiaa. Usein jää myös tarkistamatta eikö vastaavaa teknologia ole jo markkinoilla. Me putoamme auttamatta sosiaalinen verkottuminen aallosta. Nyt täytyy muuttaa asenteita. Tuossa on globaali markkina ulottuvillasi ja Facebook tai vastaava tarjoaa alustan, jolla voit rakentaa palvelun joka tavoittaa miljoonia ihmisiä. Rahoittajien on mentävä itseensä ja oivallettava, että olemme siirtyneet uusien Internet palvelujen aikakauteen. On uskallettava rahoittaa yrityksiä, jotka eivät kehitä uutta teknologiaa vaan hyödyntävät sitä luovilla tavoilla.

 Suomalaisen innovaatioympäristön logiikka on käännettävä ympäri. Tähän asti olemme lähteneet teknologiasta ja mietimme, mihin sitä voisi käyttää. Tulevaisuudessa meidän on lähdettävä asiakkaista ja mietittävä, millä keinoin asiakkaan tarpeisiin vastataan. Usein tarvittava teknologia on jo valmiina poimittavaksi. Innovaatiotoimintamme nurinkurisuus on sitä irvokkaampaa mitä helpommaksi palvelujen rakentaminen Internetissä tulee. Uusi ympäristö nimittäin helpottaa hyppyä juuri pienestä ja syrjäisestä maasta globaalin bisnekseen.

Julkaistu