blogit
Arvioitu lukuaika 2 min

Sote-uudistus on saatava maaliin

Kansakuntaa riivannut epätasa-arvon kehittyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa voidaan katkaista rohkeilla visionäärisillä päätöksillä.

Kirjoittaja

Antti Kivelä

Vanhempi neuvonantaja, Sitra

Julkaistu

Kansakuntaa riivannut epätasa-arvon kehittyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa voidaan katkaista rohkeilla visionäärisillä päätöksillä.

Sote-uudistuksen kannalta minihallitusneuvotteluissa eletään ratkaisunhetkiä. Nyt mitataan, ovatko uudet puolueiden puheenjohtajat valtiomiesainesta. Kansakuntaa riivannut epätasa-arvon kehittyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa voidaan katkaista rohkeilla visionäärisillä päätöksillä.

Päättäjien on hetkeksi kohotettava katseensa tästä hetkestä ja nähtävä tulevaisuuteen. Tulevaisuuden asiakas on erilainen kuin tänään. Kymmenen vuoden päästä teknologia on mullistanut terveydenhuollon ja osittain myös sosiaalitoimen. Lähipalvelun voi saavuttaa paikasta ja ajasta riippumatta.

Tähän ympäristöön pitäisi nyt tehtävien ratkaisujen sopia. Perinteinen laatikkoleikki ja jäykät rakenteet eivät edistä muuntumista. Muilla sektoreilla mullistus on jo tapahtunut, kuten esimerkiksi mediassa ja logistiikassa. Innovaatioille on annettava tilaa ja mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa sote-uudistuksessa väljien puitteiden luomista, jossa kaikki osapuolet voivat sopeutua ja kehittää yksilölliset, maailman parhaat palvelut.

Puitteiden luomisen, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottamisen, jälkeen tärkein tehtävä on rahoituksen uudistaminen tukemaan kansalaislähtöistä palvelua. Niin kauan kun raha ei liiku asiakkaan mukana, huomio kiinnittyy sinne, mistä raha tulee ja innovaatiot kohdistuvat sinne. Kun raha kiinnitetään kansalaiseen, alkaa aivan uudenlainen palveluinnovaatioiden aika, joka koituu kansalaisen parhaaksi. Se onko palveluntuottaja peruspalveluissa julkinen vai yksityinen, on kansalaisen kannalta  toissijainen kysymys.

Suomen johtaminen on yhteisiä tekoja ja jokaisen osallistumista. Nykyjärjestelmässä kansalainen on heittopussi ja tekemisen kohde, ei osallistuja omassa hoidossaan. Rakenteiden tulee tukea yhteistä tekemistä. Hienosäädön ja strategioiden aika on ohi. Monimuotoinen yhteiskunta tarvitsee kaikkien osaamista ja lahjakkuutta, myös kansalaisten.