Suomalainen konsepti kiinalaisin kommervenkein

Tiistain teemana oli oppia Kiinaan etabloituneiden yritysten kokemuksista. Vierailimme kahdessa suomalaiskiinalaisessa konepajassa ja tapasimme lisäksi joukon Shanghaissa toimivien suomalaisyritysten edustajia. Kun eri lähteistä kuulee saman asian viidettä kertaa, alkaa pikkuhiljaa uskoa, että se on tärkeä. Tarkoitan tässä kohtaa kiinalaisen yrityksen perustamiseen liittyviä asioita. Syyt ja asioiden kulkuun vaikuttaneet seikat saattavat olla olleet erilaisia, mutta niin iso kansainvälinen kuin pienempikin yritys ovat kukin tavallaan ja tahollaan ”räpeltäneet” läpi perustamisprosessin.

Tässä lisää kantapään kautta löytyneitä oivalluksia:

– Jos haluat hankkia uusia asiakkaita, muista, että länsimaiset yritykset käyvät helpommin kauppaa keskenään. Jos haluat hankkia uusia kiinalaisia asiakkaita, pitää oppia ensin tuntemaan kiinalainen asiakas henkilökohtaisesti. Tarvitaan kiinalainen myyntimies, joka rakentaa henkilösuhteen kiinalaisen asiakkaseen.

– Jos haluat aloittaa valmistustoiminnan Kiinassa, ei kannata väkisin yrittää ajaa suomalaista tuotantokonseptia koska se ei täällä toimi. Kiinalainen työtapa eroaa niin paljon suomalaisesta. Kiinalainen työntekijä ei ota automaattisesti vastuuta, kuten Suomessa on totuttu. Kiinalaiselle pitää sanoa, että tee tämä, sitten valvoa tekeminen. Pitkät loikat eivät onnistu vaan uusia tuotteita ja toimintamalleja on otettava tuotantoon järjestelmällisesti ja vaiheittain.

– Jos haluat rakentaa voitollisen liiketoiminnan, kiinalaisten tärkein bisnesdraiveri  äkkirikastuminen ei sovi sinulle. Suomalaisen on tultava nöyränä ja sitoutuneena pitkäjänteiseen liiketoiminnan luontiin, riittävillä resursseilla. Hyvä strategia voisi olla tulla toiminaan paikallisesti paikallisella markkinalla.

– Kiinalaisten on vaikeata ymmärtää tuottavuuden käsitettä. Halutaan lisää kappaleita, tai tuotettuja tonneja, mutta ei mietitä panoksia. Panosten ja tuotosten yhdistäminen toisiinsa on vaikeata. Toisaalta, vaikka tuottavuus on vain noin puolet suomalaisesta tasosta, kilpailuetu syntyy siitä, että kustannukset ovat noin kymmenesosa suomalaisten vastaavista kustannuksista.

– Kiinan viranomaiset ja lainsäädäntö asettavat paljon velvoitteita yrityksille esimerkkeinä vaikkapa työsuojelu ja ympäristönsuojelu. Näiden noudattamista ei aina valvota järjestelmällisesti, mutta jos näitä määräyksiä ei noudateta ja siitä jää kiinni, sanktiot ovat kovat. Kiina ei tässä mielessä ole mikään Villi-Länsi.

Eräs ryhmämme jäsenistä kiteytti nämä opit seuraavasti:” Täällä rutiinitkin tarvitsevat eirikoishuolenpitoa. Mikään ei ole itsestään selvää, mutta asiat toteutuvat kärsivällisyydellä. Sama bisineksessa. Haasteiden kohtaaminen on helpompaa jos tänne tuloa suunnittelevat osaisivat hyödyntää toisiaan, tai täällä jo olevia. Se onkin matkan yksi tarkoitus”.

On arvokasta, että ryhmällämme oli mahdollisuus päästä kuulemaan näitä suomalalaiskokemuksia ja saamaan tärkeitä vinkkejä Shanghain suomalaisilta. Kiitokset jokaiselle, jotka olitte valmiita jakamaan kiinaosaamistanne.

Meidän kakkien puolesta, terveisin

Markku Sjöstedt