archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Suomen ennakointimalli kiinnostaa maailmalla

Kansainvälisesti Suomi herättää kiinnostusta ennakointitiedon hyödyntämisen mallimaana. Suomella on pitkät perinteet ennakoinnista ja tulevaisuusorientoituneesta työstä osana päätöksentekoa.

Kirjoittaja

Pinja Parkkonen

Asiantuntija, Strateginen tuki ja lakiasiat

Julkaistu

Suomi niittää maailmalla mainetta ennakointitiedon tuottajana ja tulevaisuusorientoituneen päätöksenteon mallimaana. Esimerkkeinä tulevaisuusorientaatiosta kansainvälisissä yhteyksissä nostetaan usein eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja valtioneuvoston kanslian kansallinen ennakointiverkosto. Eduskunnan alainen tulevaisuusvaliokunta on ollut toiminnassa jo vuodesta 1993 ja Kansallinen ennakointiverkosto osana kansallisen ennakoinnin toimintamallia vuodesta 2014.

”Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja kansallinen ennakointiverkosto ovat esimerkkejä suomalaisesta tulevaisuusorientaatiosta.”

Unicefin Capacity Building -koulutus, joka järjestettiin Helsingissä 24.-26.10., on hyvä esimerkki kansainvälisestä kiinnostuksesta Suomen ennakointityötä kohtaan. Unicefin koulutuksen teemana oli nimenomaan ennakointitiedon ja menetelmien hyödyntäminen päätöksenteossa ja paremman tulevaisuuden rakentaminen globaalisti. Aloite koulutuksen järjestämiseen Suomessa tuli Unicefin toimistolta New Yorkista. Sitra toimi koulutuksessa yhteistyökumppanina ja toi ohjelmaan osaamistaan tulevaisuustyöstä, ennakoinnista, visioiden rakentamisesta, megatrendeistä ja tiedosta päätöksenteossa.

Teoriasta käytäntöön

Unicefin tavoitteena oli hakea Suomesta oppeja ennakointikyvykkyyksien rakentamiseksi organisaation eri osastoilla. Kiinnostus koulutukseen oli laajaa ja osallistujia oli Unicefin eri kohdemaista ympäri maailmaa.

Ensimmäisenä koulutuspäivänä keskusteltiin ennakoinnin työkaluista. Tulevaisuusvaliokunnan Olli Hietanen ja valtioneuvoston kanslian kansallisesta ennakoinnista vastaava Taina Kulmala kertoivat kokemuksia ennakointitiedon hyödyntämisestä politiikan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Hyödyllisinä työkaluina esiin nostettiin mm. hallituksen tulevaisuusselonteko, ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset ja kansallisen ennakointiverkoston työ, jota valtioneuvoston kanslia koordinoi yhteistyössä Sitran kanssa.

Unicefin oman analyysin mukaan sen työhön vaikuttavia trendejä on viisi: talouskasvun hidastuminen keskituloisissa maissa, teknologian vaikutus työhön, globaali terveyskriisi, muutokset konfliktien luonteessa sekä muuttoliikkeen kiihtyminen.

”Ennakointi auttaa tulevaisuuteen varautumisessa ja mahdollistaa keskustelun aroistakin aiheista.”

Toisena koulutuspäivänä treenattiin, miten skenaarioiden rakentaminen voi auttaa hahmottamaan tulevia kehityskulkuja. Skenaarioharjoitusten aiheena oli nuorten työllisyys kehittyneissä ja kehittyvissä maissa. Aiheesta alustivat Matilda Wrede-Jäntti Helsingin yliopistosta, Saila Kokkonen Funzista ja Menno Bart Adecco Groupista. Wrede-Jäntti toi keskusteluun näkökulmia nuorten työllisyydestä Suomessa. Kokkonen esitteli Funzin tarjoamia mobiilioppimisen tapoja. Vastaavasti Bart korosti työssäoppimisen merkitystä nuorten työllistymiselle.

Visiot yhteiskunnallisen muutoksen vauhdittajina

Unicefin visiona on, että vuoteen 2030 mennessä jokainen lapsi voisi elää vapaana köyhyydestä ja kasvaa täyteen potentiaalinsa. Lapsilisä on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi lapsiköyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi – tästä on hyviä kokemuksia Suomessa. Unicefin tavoitteena onkin mahdollistaa lapsilisä kaikille lapsille, kertoi Unicef Indonesian sosiaalipolitiikan päällikkö Petra Hoelscher. Hoelscher painotti, että on vision oltava selkeä ja sen tulee perustua todennettavissa olevaan tietoon, jotta sillä voi olla vaikutuksia päätöksentekoon.

”Yhteiskuntasitoumus on kansainvälisesti ainutlaatuinen sosiaalinen innovaatio.”

Vastavuoroisesti Marja Innanen valtioneuvoston kansliasta esitteli suomalaista sosiaalista innovaatiota: kestävän kehityksen yhteiskuntasisotumusta. Sen visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Se tarjoaa viitekehyksen kestävän kehityksen politiikalle. Sitoumustyökalun kautta yhteiskunnan eri toimijat yrityksissä, kunnissa, kansalaisjärjestöissä tai vaikkapa kouluissa voivat sitoutua kestävän kehityksen edistämiseen.

Ennakoinnilla dialogia ja luottamuksen rakentamisesta

Ennakointikyvykkyyksien rakentaminen sai positiivisen vastaanoton Unicefin asiantuntijoilta. Ennakointi auttaa tulevaisuuteen varautumisessa ja mahdollistaa strategisen keskustelun sidosryhmien kesken aroistakin aiheista. Tulevaisuuden analysoiminen etäännyttää sopivasti kiperimmistä päivänpoliittisista kysymyksistä ja tekee tilaa suuren kuvan hahmottamiselle. Se luo paikan dialogille ja luottamuksen rakentamiselle. Vaikka nykyisyydestä oltaisiinkin eri mieltä, voidaan ennakoinnilla löytää tulevaisuuden suunnasta yhteinen näkemys.

Mistä on kyse?